Ruokapöytä on paikka, jossa sukujen perinteet, maut ja tarinat kohtaavat. Paikka, jossa jaamme iloja ja puramme huolia. Paikka, joka voi tuoda yhteen tuttuja ja tuntemattomiakin. Paikka, jossa ruokatottumukset opitaan ja kehittyvät. Yhteinen ateria vahvistaa ihmisten välisiä suhteita. Se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Suomen Sydänliitto, Suomen Elvytysneuvosto ja Hätäkeskuslaitos nostavat 16.10. vietettävän Maailman elvytyspäivän kynnyksellä esiin huolensa suomalaisten elvytysvalmiudesta. - Elvytystaito on kansalaistaito, jonka osaamisessa suomalaisilla on paljon parantamisen varaa. Vain 47 % suomalaisista saa sydänpysähdystilanteessa maallikon antamaa elvytystä, kun Euroopan keskiarvo on 58 %.
Yhdistyksissä on paljon vertaistuellista toimintaa. Suuri kunnia ja kiitos vertaistuen toteutumisesta menee itse toimijoille, koulutetuille vapaaehtoisille vertaistukihenkilöille, kirjoittaa Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila.
Suomalaisille tehdyssä kyselyssä yleisin pelon aihe oli yksinäisyys, toisena se, että elämästä puuttuisi merkityksellisyys. Myös läheisen sairastumisen tai menettämisen pelko oli yleistä. Sydänliiton koulutetut vertaistukihenkilöt auttavat samankaltaisessa elämäntilanteessa olevaa, Marjaana Lahti-Koski kirjoittaa blogissaan.
Suomen vanhimpiin keräyksiin kuuluva Pieni ele -vaalikeräys keräsi vapaaehtoisten avulla lähes miljoona euroa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyväksi. Suomalaisten halu auttaa näkyi tuoton nousemisena 94 prosenttia vuoden 2022 keräyksestä, kun koronarajoitukset eivät enää vaikuttaneet ihmisten toimintaan.
Sydänliitto selvitti laajalla kyselytutkimuksella (N=825), miten sydämen vajaatoimintaa sairastavat kokevat saamansa hoidon tuen. Vastaavaa, koko Suomea kattavaa selvitystä ei ollut aiemmin toteutettu.
Toukokuun 7.-14.5.2023 vietettävä Sydänviikko on hyvä esimerkki vapaaehtoistoiminnan voimasta. Tarjolla on paljon mielenkiintoisia tapahtumia, Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila kirjoittaa blogissaan.
Jokainen ihminen – iso ja pieni, nuori ja vanha – ansaitsee kannustusta ja rohkaisua liikuntaan, kirjoittaa Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski.
Sydänliitto ja sen alueelliset sydänpiirit tekivät vuoden 2022 lopulla selvityksen sepelvaltimotautipotilaiden jatkohoidon järjestämisestä eri hyvinvointialueilla. Selvitys paljasti merkittäviä alueellisia eroja potilaiden mahdollisuuksissa ohjautua suositusten mukaiseen jatkohoitoon esimerkiksi sydäninfarktin tai pallolaajennuksen jälkeen.
Sydänliitto toteutti vuoden 2023 alussa Suomi elvyttää -kyselytutkimuksen. Kyselyllä pyrittiin selvittämään muutosta suomalaisten elvytysvalmiudessa vuosien 2019 ja 2022 välillä. Tuoreen tutkimuksen tuloksia verrattiin Sydänliiton vuonna 2019 tekemään vastaavaan kyselyyn. Suomalaisten elvytysvalmiudet olivat parantuneet kaikilla osa-alueilla.
Vuodesta 1907 lähtien Suomen vammaisille ja sairaille apua tuonut Pieni ele -vaalikeräys on eduskuntavaalien aikana äänestyspaikoilla. Lahjoitusten avulla saadaan järjestettyä esimerkiksi vertaistukea tai kuntoutusta. Pienituloisille ja sairaille piristävät tapahtumat ovat tärkeitä.
Lihavuuden stigma koskettaa myös lapsia ja perheitä. Etenkin, jos lapsen paino on noussut, kokevat vanhemmat huolta, harmitusta, syyllisyyttä ja turhautumistakin sekä avun saannissa että ympäristön suhtautumisessa. Vastuullisempaa painopuhetta tarvitaan sekä yhteiskunnan että terveydenhuollon taholta.
Teemme kovasti työtä sen eteen, että sairastuneille olisi tarjolla katkeamatonta hoitoa ja Sydänliiton palvelut löytyisivät helposti auttamaan jokaista sairastunutta. Sydäntyö on nyt erityisen tärkeää, meidän tehtävämme on olla tukemassa uutta terveydenhuoltojärjestelmäämme toimimaan entistä paremmin, Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila kirjoittaa blogissaan.
Sydänliitto teki vuonna 2019 tutkimuksen, jolla selvitettiin suomalaisten elvytysvalmiuksia, mahdollisia elvyttämisen esteitä sekä kuinka hyvin sydäniskuri eli defibrillaattori tunnetaan. Median avustuksella tähän Suomi elvyttää 2019 -kyselyyn saatiin 1 673 suomalaisen vastaukset. Kysely toistetaan nyt kehityksen selvittämiseksi.
Suomi elvyttää 2023 -kyselyon käynnistynyt ja siihen on saatu 24
Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski kirjoittaa blogissaan Sitran julkaisemista vuoden 2023 megatrendeistä. "Vaikka tulevaisuus voi näyttää epävarmalta ja herättää pelkojakin, se ei kuitenkaan ole ennalta määrätty. Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa" Lahti-Koski kirjoittaa.
Suomen kunnat ja hyvinvointialueet on laitettu paremmuusjärjestykseen varautumisessa sydänpysähdystilanteisiin. Sydänliitto on koonnut dataa vuoden 2022 parhaiten sydänturvallisuuden tasoaan parantaneista kunnista ja rankkasi kovimmat nousijat ja laskijat.
Sydänliitto sekä Sydänlapset ja -aikuiset vaativat päättäjiltä välittömiä toimia lisäresurssien kohdistamiseksi HUS:n Uuden lastensairaalan tehohoitoon sekä hoitajien rekrytoimiseksi. Sydänlasten perheet ovat erittäin peloissaan ja huolissaan suunnitelmista lapsipotilaiden lähettämisestä ulkomaille hoitoon.
Vaikka syksyinen sää muistuttaa tulevasta talvesta, luonnossa ja omassa tutussa lähiympäristössä liikkuminen piristää, Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila muistuttaa blogissaan.
Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski ylistää kirjastoja ja lukemisen merkitystä: Lukeminen on tehokas keino palautua arjen kiireistä. Kirjan tarinaan syventyessä voi hetkessä siirtyä mielessään uuteen maailmaan. Kirjaa lukiessa rauhoittuu. Monelle lukeminen on keino taklata nukahtamisen haasteita.
Sydänliiton syyskokous käsitteli eduskuntavaalitavoitteita 22.10. Joensuussa. Samalla liitolle valittiin kolmivuotiskaudelle uusina jäseninä insinööri Arto Kärkkäinen, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja Minna Multisilta ja professori Markku Savolainen sekä jatkokaudelle kauppatieteiden tohtori Päivi Myllykangas.
