Sydänliiton selvitys: Sepelvaltimotautipotilaan jatkohoidon järjestymisessä merkittäviä hyvinvointialuekohtaisia eroja

Sydänliitto ja sen alueelliset sydänpiirit tekivät vuoden 2022 lopulla selvityksen sepelvaltimotautipotilaiden jatkohoidon järjestämisestä eri hyvinvointialueilla. Selvitys paljasti merkittäviä alueellisia eroja potilaiden mahdollisuuksissa ohjautua suositusten mukaiseen jatkohoitoon esimerkiksi sydäninfarktin tai pallolaajennuksen jälkeen.

21:stä hyvinvointialueesta parhaiten menestyivät Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pirkanmaa ja Pohjois-Karjala. Heikoimman arvion selvitys antoi Uudenmaan hyvinvointialueille sekä Satakunnalle, Kanta-Hämeelle, Kymenlaaksolle, Etelä-Savolle, Kainuulle ja Lapille. Näillä alueilla ei ollut lainkaan julkisesti kuvattuja rakenteita sepelvaltimotaudin jatkohoidolle.

Selvitys tehtiin, koska sepelvaltimotautia sairastaa noin 180 000 suomalaista ja sen jatkohoito määrittää pitkälti potilaan loppuelämän ennusteen. Sepelvaltimotauti on pysyvä eli krooninen sairaus ja se on suomalaisten yleisin kuolinsyy.

Neljä aluetta kärjessä, seitsemällä alueella omat hoitopolut sairastuneille

Sepelvaltimotaudin jatkohoito määrittyy terveydenhuollon niin sanotuilla hoitopoluilla ja -ketjuissa. Sepelvaltimotautipotilaan hoitopoluilla potilas on itse mukana aktiivisena toimijana ja hänellä on mm. mahdollisuus pitää yhteyttä hoitohenkilökuntaan. Hoitoketjut taas ovat terveydenhuollon ammattilaisten sisäisiä työnjaon kuvauksia hoidon järjestämisestä.

Pohjois-Pohjanmaalla (Oulu), Pohjois-Savossa (Kuopio), Pirkanmaalla (Tampere) ja Pohjois-Karjalassa (Joensuu) on käytössä sekä sepelvaltimotautipotilaan hoitopolku että -ketju. Potilaan kannalta merkityksellisemmät hoitopolut löytyvät näiden lisäksi Varsinais-Suomesta (Turku), Helsingistä sekä Keski-Pohjanmaalta (Kokkola). Näillä alueilla sepelvaltimotautia sairastavalla on mahdollisuus päästä hoitopolulle suunnitelmalliseen jatkohoitoon.

Alueita, joilla ei ollut hoitopolkua, mutta sepelvaltimotaudin hoidolle oli toteutettu sisäiset hoitoketjut, olivat Etelä-Karjala (Lappeenranta), Pohjanmaa (Vaasa), Keski-Suomi (Jyväskylä) ja Päijät-Häme (Lahti).

Suositusten mukaisen jatkohoidon sisältämä kuntoutus vielä harvinaista

Selvitys paljasti myös sen, että eri alueiden sepelvaltimotautipotilaan hoitopolut poikkeavat toisistaan mm. kestonsa ja laajuutensa osalta sekä siinä, kuinka suuri osa sairastuneista ohjataan hoitopoluille. Monet hoitopoluista ovat vasta alkuvaiheessa ja kestoltaan lyhyitä, vain neljä viikkoa sairastumisen jälkeen jatkuvia.

On myös huomioitava, että sepelvaltimotaudin jatkohoidon onnistumisen kannalta merkittävässä roolissa olevaa kuntoutusta on vain harvoilla alueilla tarjolla. Esimerkiksi Sydänliiton kehittämä kuntoutusmalli Tulppa-verkkovalmennuslöytyy vain Pohjois-Pohjanmaan (Oulu) ja Pohjois-Savon (Kuopio) hoitopoluilta. Suositusten mukaisen jatkohoidon tulisi sisältää säännöllisen seurannan ja potilaan ohjauksen lisäksi myös sydänkuntoutuksen, josta potilas saa myös tärkeää vertaistukea.

Uudenmaan hyvinvointialueilla sekä kuudella muulla alueella parannettavaa

Heikoin tilanne oli alueilla, joissa sepelvaltimotautipotilaalle ei ole määritelty lainkaan hoitopolkua eikä edes hoitoketjua. Näillä alueilla potilas jää itse vastuuseen oman jatkohoitonsa järjestämisestä. Näitä ovat muiden muassa kaikki Uudenmaan hyvinvointialueet sekä Satakunta, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Kainuu ja Lappi.

Onneksi hoitoketjujen eteen on monilla alueilla tehty paljon työtä. Lisäksi monet miettivät uusia toimintamalleja kehittää sujuvia hoitopolkuja. Nämä eivät vielä näkyneet selvityksen vastauksissa.

Tilanne on kaikkiaan huolestuttava, sillä sote-uudistuksen yksi tavoite on ollut hoidon tasa-arvo. Tämä ei ainakaan yleisimmän suomalaisten kuolinsyysairauden kanssa vielä toteudu.

Syksyllä julkaistava sepelvaltimotaudin kansallinen laaturekisteri antaa tarkemman kuvan

”Uutta ja vielä tarkempaa kuvaa alueellisista hoidon toteutumisen eroista saadaan syksyllä, jolloin sepelvaltimotaudin kansallisen laaturekisterin tuloksia julkaistaan. Toivoisin myös näkeväni, että Käypä hoito -suositusten mukaista sydänkuntoutusta olisi saatavilla Tulppa-verkkovalmennuksen muodossa useammalla kuin kahdella hyvinvointialueella. Kuntoutus kun on helppo kytkeä mukaan digitaalisille hoitopoluille”, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Selvitys tehtiin yhdessä lääkeyhtiö Amgen Oy:n kanssa.

Lisätietoa:

Pirjo Suomalainen
Asiantuntija, sairastuneen tuki ja kuntoutus
+358 50 303 0137
pirjo.suomalainen@sydanliitto.fi