Suomen Sydänliiton ja Jyväskylän yliopiston konsortio yhteistyökumppaninaan Syömishäiriöliitto on käynnistänyt ensimmäisen valtioneuvoston rahoittaman tutkimus- ja selvityshankkeen lihavuuden stigman vähentämiseksi. Lihavuuden on todettu olevan yksi ihmistä negatiivisimmin leimaavimmista eli stigmatisoivimmista ominaisuuksista.
Tänä vuonna Sydänviikkoa vietetään 19.-25.4. ruokateemalla. Sydänpotilaan omahoitoon kuuluu terveellisen ruuan lisäksi paljon muitakin asioita. Kaksituntisessa virtuaalisessa Sydänpäivässä asiantuntijat avaavat laajemmin sydänpotilaan omahoitoon kuuluvia teemoja. Ohjelma on katsottavissa kokonaisuudessaan koko Sydänviikon ajan 19.4.-25.4. osoitteessa www.sydan.fi/sydanpaiva
Vallitsevan koronat
Sydänviikkoa vietetään 18.-25.4.2021 iloa ruuasta -teemalla. Tänä vuonna Sydänliiton yhdessä Sydänmerkin ja Neuvokas perheen kanssa organisoimaan sydänterveyden teemaviikkoon osallistuu satoja päiväkoteja, kouluja ja niiden yhteydessä toimivia ruokapalveluiden tuottajia. Arviolta n. 20 000 esikoululaista sekä 1. ja 2. luokan oppilasta tutustuu ruokailoon ja -rohkeuteen opettajiensa kanssa.
Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Siitä on hyvä haastaa kuntavaaliehdokkaita – tulevia kuntapäättäjiä. Vaikka jokaisella on oma vastuunsa huolehtia terveydestään, kunnan tehtävänä on luoda sille edellytyksiä.
Sydänliiton Neuvokas perhe toteutti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa valtakunnallisen perheiden hyvinvointikyselyn. Kyselyllä haluttiin selvittää, miten lapsiperheissä voidaan juuri nyt. Marraskuussa 2020 tehtyihin kyselyihin vastasi yhteensä 3863 lapsiperheiden vanhempaa. Valtakunnallisten tulosten lisäksi tulokset eriteltiin Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa.
Sydänliiton Neuvokas perhe toteutti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa valtakunnallisen perheiden hyvinvointikyselyn. Kyselyllä haluttiin selvittää, miten lapsiperheissä voidaan juuri nyt. Marraskuussa 2020 tehtyihin kyselyihin vastasi yhteensä 3863 lapsiperheiden vanhempaa. Valtakunnallisten tulosten lisäksi tulokset eriteltiin Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Sydänliiton Neuvokas perhe toteutti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa valtakunnallisen perheiden hyvinvointikyselyn. Kyselyllä haluttiin selvittää, miten lapsiperheissä voidaan juuri nyt. Marraskuussa 2020 tehtyihin kyselyihin vastasi yhteensä 3863 lapsiperheiden vanhempaa. Valtakunnallisten tulosten lisäksi tulokset eriteltiin Satakunnassa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Sydänliiton Neuvokas perhe toteutti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa valtakunnallisen perheiden hyvinvointikyselyn. Kyselyllä haluttiin selvittää, miten lapsiperheissä voidaan juuri nyt. Marraskuussa 2020 tehtyihin kyselyihin vastasi yhteensä 3863 lapsiperheiden vanhempaa. Valtakunnallisten tulosten lisäksi tulokset eriteltiin Pirkanmaalla, Satakunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Korona on opettanut ottamaan etäisempiinkin ystäviin yhteyden. Se antaa luontevan syyn tehdä tikusta asiaa ja rupatella puhelimessa ummet ja lammet. Some kuhisee juttelusta ja chättäilystä, Tuija Brax kirjoittaa blogissaan.
Iso osa suomalaisista on ylipainoisia, mutta usein toistuvat laihdutuskuurit vain pahentavat tilannetta. Laihdutuskuurien sijaan tarvitaan uusia keinoja pysyvään painonhallintaan.
Ylipaino on terveysriski monille sairauksille ja suomalaisista yli 30-vuotiaista miehistä 72 % ja naisista 63 % ovat vähintään ylipainoisia*. Jos ylipainoa on reilusti, pienikin painonpudotus tuo jo terveyshyötyjä**.
Sydänliiton kunniapuheenjohtajalle ja Maailman Sydänjärjestön (WHF) entiselle puheenjohtajalle professori Pekka Puskalle on myönnetty vuoden 2020 Maailman Sydänjärjestön elämäntyöpalkinto hänen merkittävästä panoksestaan pitkän ja arvokkaan uran aikana Maailman Sydänjärjestön kutsumustehtävässä, maailmanlaajuisessa taistelussa kroonisia sairauksia sekä sydän- ja verisuonitauteja vastaan.
Järjestötoimintaan osallistumisessa on monia hyviä puolia. Yksi merkittävimmistä asioista on, että tapaa monia erilaisia ihmisiä ja voi jakaa kokemuksia heidän kanssaan. Heiltä saa myös monipuolista tukea ja apua omaan elämäänsä. Järjestötyössä etsitään yhdessä ratkaisuja ja omalla toiminnallaan pystyy myös auttamaan muita. Toiminnassa ja kohtaamisissa oppii itsekin paljon.
Korona-kevät laittoi meidät kovaan kokeeseen, kuinka saada yhteys toisiin ilman fyysistä läsnäoloa. Omien tunteiden kohtaaminen on näinä outoina aikoina tärkeämpää kuin koskaan. Siksi olemme koonneet sydan.fi-sivuston koronaosioon erillisen osion mielen rauhoittamisesta.
Joukko suomalaisia kärkiartisteja on lähtenyt mukaan Maailman elvytysneuvoston (ILCOR) Your song can save lives!-kampanjaan. Kampanja liittyy 16.10. vietettävään Maailman elvytyspäivään, jossa muusikot ja musiikintekijät esittelevät tuotannostaan kappaleita, joiden tahti sopii paineluelvytykseen. Mukana mm. Elastinen, Toni Wirtanen, Mokoma, Evelina, Abreu, Uniikki, Jannica B, Janna ja Brädi.
Merkittävä määrä suomalaisista sairastuu sydän- ja verisuonisairauksiin vuosittain. Yhä edelleen nämä sairaudet ovat valitettavasti suomalaisten yleisin kuolinsyy. Jopa yli 2 miljoonalla suomalaisella on tälläkin hetkellä kohonnut verenpaine ja jopa lähes 60 prosentilla on todettu kohonnut kolesteroli.
Tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä, jotta yhä harvempi sairastuisi, sanoo Sydänliiton puheenjo
Suomen nykyisiä sote-ongelmia kuvaa hyvin State of Health Finland 2019 -maaraportti*. Sen mukaan Suomi kuuluu hoidettavissa olevien sairauksien hoidon osalta muiden pohjoismaiden kanssa EU:n kärkimaihin, mutta tautien ennaltaehkäisyssä eroamme merkittävästi muista pohjoismaista ja putoamme jopa EU:n keskiarvon alle.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen (Hyte) on oltava sote-uudistuksen yksi tä
Valtakunnallista Sydänviikkoa vietetään syys-lokakuun vaihteessa. Varaslähdön Sydänviikkoon tekee sydänterveyteen ja hyvinvointiin keskittyvä virtuaalinen messutapahtuma, johon kuka tahansa voi osallistua ilmaiseksi 25.9-4.10.2020.
Sote-järjestöt ovat olennainen osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Ne tarjoavat tietoa, apua ja tukea sairastuneille ja riskiryhmiin kuuluville ja tekevät monipuolista terveyttä edistävää toimintaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen ei onnistu, jos kansanterveys- ja potilasjärjestöjen rahoitusta leikataan, kaiken lisäksi keskellä pahaa koronakriisiä ja hoitovelkaantumista.
Koronaepidemia on vaikuttanut meidän kaikkien elämään – enemmän tai vähemmän. On kuitenkin monia sairauksia, jotka pahenevat, jos niitä ei hoideta tai jos seurannasta tai kuntoutuksesta ei huolehdita. Tällaisia ovat mm. kansansairautemme kuten sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, diabetes ja mielenterveysongelmat. Tärkeää on, että kiireetön ja kiireellinen hoito ylläpidetään kaikille epidemiasta
Korona-kevät koostui sekä suurista huolista että toisaalta valtavasta halusta ja kekseliäisyydestä auttaa. Kevät 2020 näyttäytyy näin jälkikäteen lähimmäisenrakkauden keväänä. Niin kuin yksi jäsenistämme minulle kirjoitti: ”Ennen taisivat suvun nuoret pitää minua vähän itsestään selvänä ja saattoivat lykätä kiireiden keskellä kyläilyä. Nyt eivät lykänneet, vaan soittelivat ahkeraan ja lähettivät k