Tällä viikolla vietetään Sydänlasten viikkoa jo kahdeksatta kertaa. Kampanjaviikon tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta synnynnäisistä sydänvioista sekä Sydänlapset ja -aikuiset ry:stä kaikkien synnynnäisesti sydänvikaisten lasten ja aikuisten sekä heidän läheistensä etuja ajavana potilasjärjestönä. Synnynnäinen sydänvika on yleisin rakenteellinen poikkeavuus vastasyntyneillä. Suomessa synty
Koska ikä on merkittävin vaikealle tautimuodolle altistava tekijä, rokottamisjärjestys on vahvasti ikäperusteinen. Sydänsairastuneista suuri osa on iäkkäitä ihmisiä, joten he tulevat pääsemään rokotuksiin ensimmäisten ryhmien joukossa. Sydänsairaista on kuitenkin moni työikäinen ja heistä mm. sepelvaltimotautia sairastavat kuuluvat riskiryhmiin. Näiden sydänsairaiden pääsy rokotuksiin on tärkeää.
Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuu paineita resurssien niukkuuden ja palvelutarpeiden lisääntymisen vuoksi. Vaikuttavuuskeskuksen päätavoitteena onkin mm. tuottaa parempaa vaikuttavuustietoa palvelujen parantamiseen ja auttaa ammattihenkilöitä, johtajia ja päätöksentekijöitä päätöksissä kohdentaa resursseja eettisesti kestävällä tavalla, kirjoittaa Paula Risikko.
Korona on opettanut ottamaan etäisempiinkin ystäviin yhteyden. Se antaa luontevan syyn tehdä tikusta asiaa ja rupatella puhelimessa ummet ja lammet. Some kuhisee juttelusta ja chättäilystä, Tuija Brax kirjoittaa blogissaan.
Iso osa suomalaisista on ylipainoisia, mutta usein toistuvat laihdutuskuurit vain pahentavat tilannetta. Laihdutuskuurien sijaan tarvitaan uusia keinoja pysyvään painonhallintaan.
Ylipaino on terveysriski monille sairauksille ja suomalaisista yli 30-vuotiaista miehistä 72 % ja naisista 63 % ovat vähintään ylipainoisia*. Jos ylipainoa on reilusti, pienikin painonpudotus tuo jo terveyshyötyjä**.
Sydänliiton kunniapuheenjohtajalle ja Maailman Sydänjärjestön (WHF) entiselle puheenjohtajalle professori Pekka Puskalle on myönnetty vuoden 2020 Maailman Sydänjärjestön elämäntyöpalkinto hänen merkittävästä panoksestaan pitkän ja arvokkaan uran aikana Maailman Sydänjärjestön kutsumustehtävässä, maailmanlaajuisessa taistelussa kroonisia sairauksia sekä sydän- ja verisuonitauteja vastaan.
Vuosaaren Joulupolku, sydämenään Kahvila Kampela, on palkittu sydänterveyden edistämisen alueellisella kunniamaininnalla. Kunniamaininnan myönsi Suomen Sydänliitto Etelä-Suomen Sydänpiirin esityksestä.
Vuosaaren Joulupolku on yhteisöllinen kaupunginosatapahtuma, joka kokoaa ihmisiä niin Vuosaaresta kuin kauempaakin ulkoilemaan Uutelaan 2,5 km pitkälle kynttilöin valaistulle, jouluiselle polulle
Järjestötoimintaan osallistumisessa on monia hyviä puolia. Yksi merkittävimmistä asioista on, että tapaa monia erilaisia ihmisiä ja voi jakaa kokemuksia heidän kanssaan. Heiltä saa myös monipuolista tukea ja apua omaan elämäänsä. Järjestötyössä etsitään yhdessä ratkaisuja ja omalla toiminnallaan pystyy myös auttamaan muita. Toiminnassa ja kohtaamisissa oppii itsekin paljon.
Korona-kevät laittoi meidät kovaan kokeeseen, kuinka saada yhteys toisiin ilman fyysistä läsnäoloa. Omien tunteiden kohtaaminen on näinä outoina aikoina tärkeämpää kuin koskaan. Siksi olemme koonneet sydan.fi-sivuston koronaosioon erillisen osion mielen rauhoittamisesta.
Sydänliiton syyskokous valitsi perjantaina 23.10. uusina jäseninä Sydänliiton hallitukseen kolmivuotiskaudeksi 2021–2023 LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Jyrki Lillebergin Riihimäeltä, FT, kaupungin johtaja Anna-Kaisa Pusan Kurikasta sekä LT, sydänkeskuksen ylilääkäri, dosentti Tuomas Rissasen Joensuusta.
Jyrki Lilleberg on toiminut pitkään kliinikkona ja ylilääkärinä Uudenmaan al
Suunniteltuja hoitoja ja toimenpiteitä terveydenhuollon yksiköissä on jouduttu koronavirusepidemian takia siirtämään ja odotusajat ovat venyneet. Tiedossa on, että hoitovelka on kasvanut merkittävästi sairauksien hoidossa. Esimerkiksi suun terveydenhuollon hoitovelkaa on kertynyt yhteensä noin 1,3 miljoonan käynnin verran, uutisoi Lännen Media 20.10.
Peruuntuneet hoito- ja seurantakäynnit johta
Joukko suomalaisia kärkiartisteja on lähtenyt mukaan Maailman elvytysneuvoston (ILCOR) Your song can save lives!-kampanjaan. Kampanja liittyy 16.10. vietettävään Maailman elvytyspäivään, jossa muusikot ja musiikintekijät esittelevät tuotannostaan kappaleita, joiden tahti sopii paineluelvytykseen. Mukana mm. Elastinen, Toni Wirtanen, Mokoma, Evelina, Abreu, Uniikki, Jannica B, Janna ja Brädi.
Merkittävä määrä suomalaisista sairastuu sydän- ja verisuonisairauksiin vuosittain. Yhä edelleen nämä sairaudet ovat valitettavasti suomalaisten yleisin kuolinsyy. Jopa yli 2 miljoonalla suomalaisella on tälläkin hetkellä kohonnut verenpaine ja jopa lähes 60 prosentilla on todettu kohonnut kolesteroli.
Tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä, jotta yhä harvempi sairastuisi, sanoo Sydänliiton puheenjo
Suomen nykyisiä sote-ongelmia kuvaa hyvin State of Health Finland 2019 -maaraportti*. Sen mukaan Suomi kuuluu hoidettavissa olevien sairauksien hoidon osalta muiden pohjoismaiden kanssa EU:n kärkimaihin, mutta tautien ennaltaehkäisyssä eroamme merkittävästi muista pohjoismaista ja putoamme jopa EU:n keskiarvon alle.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen (Hyte) on oltava sote-uudistuksen yksi tä
Valtakunnallista Sydänviikkoa vietetään syys-lokakuun vaihteessa. Varaslähdön Sydänviikkoon tekee sydänterveyteen ja hyvinvointiin keskittyvä virtuaalinen messutapahtuma, johon kuka tahansa voi osallistua ilmaiseksi 25.9-4.10.2020.
Sote-järjestöt ovat olennainen osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Ne tarjoavat tietoa, apua ja tukea sairastuneille ja riskiryhmiin kuuluville ja tekevät monipuolista terveyttä edistävää toimintaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen ei onnistu, jos kansanterveys- ja potilasjärjestöjen rahoitusta leikataan, kaiken lisäksi keskellä pahaa koronakriisiä ja hoitovelkaantumista.
Sydänliitto palkitsee vuosittain sydänterveyden edistäjä -tunnustuspalkinnolla tahon tai henkilön, joka on tehnyt hyvää työtä terveyden edistämisessä. Tänä vuonna palkinto myönnettiin professori Tiina Laatikaiselle pitkäjänteisestä ja monipuolisesta työstä suomalaisten terveyden hyväksi.
Koronaepidemia on vaikuttanut meidän kaikkien elämään – enemmän tai vähemmän. On kuitenkin monia sairauksia, jotka pahenevat, jos niitä ei hoideta tai jos seurannasta tai kuntoutuksesta ei huolehdita. Tällaisia ovat mm. kansansairautemme kuten sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, diabetes ja mielenterveysongelmat. Tärkeää on, että kiireetön ja kiireellinen hoito ylläpidetään kaikille epidemiasta
Korona-kevät koostui sekä suurista huolista että toisaalta valtavasta halusta ja kekseliäisyydestä auttaa. Kevät 2020 näyttäytyy näin jälkikäteen lähimmäisenrakkauden keväänä. Niin kuin yksi jäsenistämme minulle kirjoitti: ”Ennen taisivat suvun nuoret pitää minua vähän itsestään selvänä ja saattoivat lykätä kiireiden keskellä kyläilyä. Nyt eivät lykänneet, vaan soittelivat ahkeraan ja lähettivät k
Hätäkeskuslaitoksen 1,7 miljoonan käyttäjän 112 Suomi -sovellus on uudistunut. Yksi sen uusista palveluista on lähimmän sydäniskurin paikannuspalvelu, joka on toteutettu yhteistyössä Sydänliiton kanssa.
