Sydänliiton kunniapuheenjohtajalle ja Maailman Sydänjärjestön (WHF) entiselle puheenjohtajalle professori Pekka Puskalle on myönnetty vuoden 2020 Maailman Sydänjärjestön elämäntyöpalkinto hänen merkittävästä panoksestaan pitkän ja arvokkaan uran aikana Maailman Sydänjärjestön kutsumustehtävässä, maailmanlaajuisessa taistelussa kroonisia sairauksia sekä sydän- ja verisuonitauteja vastaan.
Järjestötoimintaan osallistumisessa on monia hyviä puolia. Yksi merkittävimmistä asioista on, että tapaa monia erilaisia ihmisiä ja voi jakaa kokemuksia heidän kanssaan. Heiltä saa myös monipuolista tukea ja apua omaan elämäänsä. Järjestötyössä etsitään yhdessä ratkaisuja ja omalla toiminnallaan pystyy myös auttamaan muita. Toiminnassa ja kohtaamisissa oppii itsekin paljon.
Korona-kevät laittoi meidät kovaan kokeeseen, kuinka saada yhteys toisiin ilman fyysistä läsnäoloa. Omien tunteiden kohtaaminen on näinä outoina aikoina tärkeämpää kuin koskaan. Siksi olemme koonneet sydan.fi-sivuston koronaosioon erillisen osion mielen rauhoittamisesta.
Joukko suomalaisia kärkiartisteja on lähtenyt mukaan Maailman elvytysneuvoston (ILCOR) Your song can save lives!-kampanjaan. Kampanja liittyy 16.10. vietettävään Maailman elvytyspäivään, jossa muusikot ja musiikintekijät esittelevät tuotannostaan kappaleita, joiden tahti sopii paineluelvytykseen. Mukana mm. Elastinen, Toni Wirtanen, Mokoma, Evelina, Abreu, Uniikki, Jannica B, Janna ja Brädi.
Merkittävä määrä suomalaisista sairastuu sydän- ja verisuonisairauksiin vuosittain. Yhä edelleen nämä sairaudet ovat valitettavasti suomalaisten yleisin kuolinsyy. Jopa yli 2 miljoonalla suomalaisella on tälläkin hetkellä kohonnut verenpaine ja jopa lähes 60 prosentilla on todettu kohonnut kolesteroli.
Tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä, jotta yhä harvempi sairastuisi, sanoo Sydänliiton puheenjo
Suomen nykyisiä sote-ongelmia kuvaa hyvin State of Health Finland 2019 -maaraportti*. Sen mukaan Suomi kuuluu hoidettavissa olevien sairauksien hoidon osalta muiden pohjoismaiden kanssa EU:n kärkimaihin, mutta tautien ennaltaehkäisyssä eroamme merkittävästi muista pohjoismaista ja putoamme jopa EU:n keskiarvon alle.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen (Hyte) on oltava sote-uudistuksen yksi tä
Valtakunnallista Sydänviikkoa vietetään syys-lokakuun vaihteessa. Varaslähdön Sydänviikkoon tekee sydänterveyteen ja hyvinvointiin keskittyvä virtuaalinen messutapahtuma, johon kuka tahansa voi osallistua ilmaiseksi 25.9-4.10.2020.
Sote-järjestöt ovat olennainen osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Ne tarjoavat tietoa, apua ja tukea sairastuneille ja riskiryhmiin kuuluville ja tekevät monipuolista terveyttä edistävää toimintaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen ei onnistu, jos kansanterveys- ja potilasjärjestöjen rahoitusta leikataan, kaiken lisäksi keskellä pahaa koronakriisiä ja hoitovelkaantumista.
Koronaepidemia on vaikuttanut meidän kaikkien elämään – enemmän tai vähemmän. On kuitenkin monia sairauksia, jotka pahenevat, jos niitä ei hoideta tai jos seurannasta tai kuntoutuksesta ei huolehdita. Tällaisia ovat mm. kansansairautemme kuten sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, diabetes ja mielenterveysongelmat. Tärkeää on, että kiireetön ja kiireellinen hoito ylläpidetään kaikille epidemiasta
Korona-kevät koostui sekä suurista huolista että toisaalta valtavasta halusta ja kekseliäisyydestä auttaa. Kevät 2020 näyttäytyy näin jälkikäteen lähimmäisenrakkauden keväänä. Niin kuin yksi jäsenistämme minulle kirjoitti: ”Ennen taisivat suvun nuoret pitää minua vähän itsestään selvänä ja saattoivat lykätä kiireiden keskellä kyläilyä. Nyt eivät lykänneet, vaan soittelivat ahkeraan ja lähettivät k
Hätäkeskuslaitoksen 1,7 miljoonan käyttäjän 112 Suomi -sovellus on uudistunut. Yksi sen uusista palveluista on lähimmän sydäniskurin paikannuspalvelu, joka on toteutettu yhteistyössä Sydänliiton kanssa.
Koronaviruspandemia vaikuttaa suuresti sydänsairastuneiden arkeen. Vaikka meneillään on epidemia, sydänsairaudet eivät ole poistuneet. Vuosittain Suomessa ilmaantuu noin 25 000 uutta sydäntapausta. Puolellatoista miljoonalla suomalaisella on sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvä lääkitys. Sydänsairauteen sairastuneen jatkohoito- ja kuntoutusmahdollisuudet ovat nyt kaventuneet.
Sydänliiton hallitus on huolissaan siitä, että kiireettömiä hoitoja ja seurantoja on ajettu koronatilanteen takia alas. Kodeissaan eristyksissä olevat pitkäaikaissairaat eivät myöskään hakeudu tartuntoja pelätessään hoitoon. Tilanne on omiaan aiheuttamaan enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin itse koronavirus.
Sepelvaltimotauti on yleisin kuolinsyy Suomessa ja aiheuttaa vuosittain ennenaikaisia kuolemia enemmän kuin mikään infektiosairaus. Sydäninfarktiin voi sairastua koronapandemian aikanakin. Suomen Kardiologisen Seuran ja Suomen Sydänliiton viesti rintakipuiselle potilaalle on: ”Pandemiankin aikana tulee rintakipuihin suhtautua vakavasti ja hakeutua hoitoon nopeasti.”
Suomessa sairauksien ennaltaehkäisy ja kuntoutus ovat huomattavasti heikommalla tasolla kuin useassa muussa Euroopan maassa. Myös hoitopoluissa on kehittämisen varaa. Sydänliiton painopisteenä on sujuvien hoito polkujen ja kuntoutuksen varmistaminen. Kannustamme sotekeskuksia ottamaan Tulppa-kuntoutuksen osaksi sydänsairastuneiden hoitoa. Aiomme varmistaa, että niin myös tapahtuu.
Jokaisen sydänsairaan ja ikäihmisen on syytä noudattaa kaikkia suosituksia ja määräyksiä. Ennakoiden lopetimme sydäntilaisuudet jo ennen kuin ensimmäistäkään virallista ohjetta annettiin. Viikko viikolta Sydänliiton sydan.fissä ja puhelimessa jakama tieto lisääntyy lisääntyy ja tarkentuu.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja THL ovat juuri julkaisseet uudistetut ruokasuositukset ikääntyneille. Suositus on tarkoitettu valtakunnalliseksi laatusuositukseksi, jolla tuetaan iäkkäiden ravitsemusta ja järjestetään laadukkaat ruokapalvelut, jotka pohjautuvat iäkkäiden tarpeisiin ja edistävät yhdessä syömistä.
Maailmalla ja Suomessa leviävä koronavirus aiheuttaa suuria huolia erityisesti sydänsairastuneiden keskuudessa. Lisäksi riskiryhmien suojelemiseksi tehdyt toimet rajoittavat kaikkien suomalaisten päivittäistä elämää ja vähentävät mahdollisuuksia huolehtia liikunnasta, ravinnosta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. Näissä olosuhteissa Sydänliitolla on erityisen tärkeä rooli auttaa lähimmäisiä.
Sydänkohtauksen saaneista joka viides saa uuden kohtauksen vuoden sisällä. Merkittävä osa näistä olisi ennaltaehkäistävissä. Tähän voidaan vaikuttaa huolehtimalla sydänpotilaiden hoitoketjun sujuvuudesta kaikissa maakunnissa. Tulevaisuuden sote-keskuksiin tarvitaan asiasta vastaava sydänhoitaja sekä riittävästi kardiologista asiantuntumusta. Jokaisella sydänpotilaalle tulisi tarjota kuntoutusta.
Sydänliitto on saanut Hätäkeskuslaitoksen myöntämän tunnustuksen hyvästä työstä hätänumeron ja hätäkeskustoiminnan tunnettuuden lisäämiseksi. Palkinto myönnettiin aktiivisesta osallistumisesta 112-päivään sekä sydäniskurien paikannuspalvelun defi.fi:n tuomisesta 112 Suomi -sovellukseen. Palvelu julkaistaan sovelluksessa huhtikuussa 2020.
