Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko: Suomi on Euroopan häntäpäässä sydänpotilaiden oikeanlaisessa jatkohoidossa sekä sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä

Sydänkohtauksen saaneista joka viides saa uuden kohtauksen vuoden sisällä. Merkittävä osa näistä olisi ennaltaehkäistävissä oikeanlaisella jatkohoidolla ja elintapojen muutoksilla. Sydänkohtaukseen johtaneen sepelvaltimotaudin hoito ei saa päättyä yksittäiseen toimenpiteeseen, vaikka potilas saattaa kokea vointinsa parantuneen. Valtimosairautta eli ateroskleroosia sairastava henkilö tarvitsee koko eliniän jatkuvaa lääkehoitoa sekä tukea elintapamuutoksessa, johon kuuluvat mm. sydänterveellinen ravitsemus, säännöllinen liikunta ja tupakoimattomuus. Monilla sairastumisen nostattamat kysymykset ja epävarmuus iskostuvat tajuntaan vasta viikkoja myöhemmin.

Tuore OECD:n maaraportti kertoo, että Suomessa sairauksien ennaltaehkäisy ja kuntoutus ovat huomattavasti heikommalla tasolla kuin useassa muussa Euroopan maassa. Ennaltaehkäisyllä voitaisiin välttää useita sairauksia ja säästää hoitamisesta johtuvia kuluja.

”Tähän voidaan vaikuttaa huolehtimalla sydänpotilaiden hoitoketjun sujuvuudesta kaikissa maakunnissa”, sanoo Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko. ”Tulevaisuuden sote-keskuksiin tarvitaan asiasta vastaava sydänhoitaja sekä riittävästi kardiologista asiantuntumusta. Jokaisella sydänpotilaalle tulisi tarjota kuntoutusta, jossa kannustetaan hyviin elintapoihin.”

Tällä hetkellä sydänkuntoutuksen saatavuus on heikkoa, ja sydänkuntoutuksen osalta Suomi oli eurooppalaisessa Euroaspire tutkimuksessa (2017) vasta sijalla 14/31. Vaikka kansainväliset hoitosuositukset suosittelevat sydänkuntoutusta sepelvaltimotaudin jatkohoidoksi, sitä ei kuitenkaan ole tarjolla kaikille suomalaisille sairastuneille.

Tulppa-kuntoutus on toimiva malli sepelvaltimotautiin sairastuneen kuntoutukseen

Sydänkuntoutuksen taustalla on vahva tieteellinen näyttö. Sydänkuntoutus tarjoaa vastauksia sekundaariprevention onnistumiseen ja hoitoon sitouttamiseen. Suomessa on jo olemassa hyvä ja toimiva malli sydänkuntoutukseen. Sydänliiton kehittämä Tulppa-kuntoutus on helposti käyttöönotettava ryhmämalli sydänkuntoutuksen järjestämiseksi. Malli on sovitettavissa osaksi alueellista hoito- ja palveluketjua. Tulppa-ryhmässä sairastunut saa tietoa sepelvaltimotaudista, sen riskitekijöistä ja miten niihin voi itse vaikuttaa. Kuntoutus auttaa löytämään taitoja sairauden omahoitoon ja elintapamuutosten toteuttamiseen. Sairauteen sopeutumista ja voimavaroja lisää myös mahdollisuus vertaistukeen toisten samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Tulppa-ryhmätoiminta on käytössä osassa Suomen kuntia 13 sairaanhoitopiirin alueella. Tämä ei ole riittävä, vaan tarvitaan työtä koko Suomessa. Sydänliitto kannustaa kaikkia tulevaisuuden sote-keskuksia ottamaan käyttöön sydänkuntoutuksen osana sydänsairastuneiden hoitopolkuja. Tällä vältetään turhia sydäntapahtumia ja parannetaan sairastuneiden elämänlaatua.

Sydänliitto tekee työtä suomalaisten terveyden edistämiseksi ja sairastuneiden tukemiseksi. Toiminnan merkittävänä painopisteenä Sydänliitolla on sujuvien hoitopolkujen varmistaminen ja kehittäminen.

Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko puhui Kyrönmaan sydänyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa Laihialla lauantaina 7.3.