Tuija Brax kiittää blogissaan kuluneesta kuudesta vuodesta Sydänliiton pääsihteerinä. "Yksi sydäntyön kulmakivi on ymmärrys siitä, että ihmistä ei voi auttaa vain tietoa päälle kaatamalla. Tarvitaan myös myötäelämistä, iloa ja armollisuutta", hän kirjoittaa.
Sydänliiton hallitus valitsi Marjaana Lahti-Kosken Sydänliiton uudeksi pääsihteeriksi 9.8. alkaen.
Tasa-arvoisempaa terveyttä voidaan luoda jo lapsuudesta lähtien. Vaikuttavien ja parhaiden käytäntöjen, kuten Sydänliiton Neuvokas perhe toiminnan, vahvistamista tarvitaan uusissa sote-ratkaisuissa. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen yksi Suomen suurin sairausryhmä.
Suomen Sydänliiton ja Jyväskylän yliopiston konsortio yhteistyökumppaninaan Syömishäiriöliitto on käynnistänyt ensimmäisen valtioneuvoston rahoittaman tutkimus- ja selvityshankkeen lihavuuden stigman vähentämiseksi. Lihavuuden on todettu olevan yksi ihmistä negatiivisimmin leimaavimmista eli stigmatisoivimmista ominaisuuksista.
Nykyinen rokotejärjestys on sydänsairauksia sairastavien osalta puutteellinen ja potilaiden osalta epäselvä. Mikäli rokotejärjestystä lähdetään kehittämään mm. seuraavia rokotuskierroksia varten, tulisi kroonisia sydänsairauksia sairastavat siirtää THL:n rokotusjärjestyksessä sairausperusteiseen riskiryhmään 1 (erittäin vakavalle covid-19 taudille altistavat sairaudet)
Tänä vuonna Sydänviikkoa vietetään 19.-25.4. ruokateemalla. Sydänpotilaan omahoitoon kuuluu terveellisen ruuan lisäksi paljon muitakin asioita. Kaksituntisessa virtuaalisessa Sydänpäivässä asiantuntijat avaavat laajemmin sydänpotilaan omahoitoon kuuluvia teemoja. Ohjelma on katsottavissa kokonaisuudessaan koko Sydänviikon ajan 19.4.-25.4. osoitteessa www.sydan.fi/sydanpaiva
Vallitsevan koronat
Sydänviikkoa vietetään 18.-25.4.2021 iloa ruuasta -teemalla. Tänä vuonna Sydänliiton yhdessä Sydänmerkin ja Neuvokas perheen kanssa organisoimaan sydänterveyden teemaviikkoon osallistuu satoja päiväkoteja, kouluja ja niiden yhteydessä toimivia ruokapalveluiden tuottajia. Arviolta n. 20 000 esikoululaista sekä 1. ja 2. luokan oppilasta tutustuu ruokailoon ja -rohkeuteen opettajiensa kanssa.
Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Siitä on hyvä haastaa kuntavaaliehdokkaita – tulevia kuntapäättäjiä. Vaikka jokaisella on oma vastuunsa huolehtia terveydestään, kunnan tehtävänä on luoda sille edellytyksiä.
Sylvi Kekkonen kirjoitti hienoja aforismeja. Yksi Tuija Braxin suosikeista kuuluu: ”Hyvä keino tympeyttä vastaan on oppia nauramaan itselleen.” Korona-aikana Brax onkin etsinyt viikonloppuisin uusia mäkiä, joille nousta. Huipulle päästyään hän on toistellut Sylvin toista aforismia: ”Voitettu vastoinkäyminen ja noustu mäki korvaavat aina vaivamme laajentamalla näköpiiriämme."
Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Tämän tulisi olla nähtävissä myös kuntavaaliehdokkaiden kannoissa. Tapahtuipa sote-uudistukselle mitä tahansa, kunnilla on merkittävä rooli ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan arjen rakentamisessa. Ei siis ole yhdentekevää, miten kuntien tehtäviä järjestetään.
Sydänliiton Neuvokas perhe toteutti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa valtakunnallisen perheiden hyvinvointikyselyn. Kyselyllä haluttiin selvittää, miten lapsiperheissä voidaan juuri nyt. Marraskuussa 2020 tehtyihin kyselyihin vastasi yhteensä 3863 lapsiperheiden vanhempaa. Valtakunnallisten tulosten lisäksi tulokset eriteltiin Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa.
Sydänliiton Neuvokas perhe toteutti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa valtakunnallisen perheiden hyvinvointikyselyn. Kyselyllä haluttiin selvittää, miten lapsiperheissä voidaan juuri nyt. Marraskuussa 2020 tehtyihin kyselyihin vastasi yhteensä 3863 lapsiperheiden vanhempaa. Valtakunnallisten tulosten lisäksi tulokset eriteltiin Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Sydänliiton Neuvokas perhe toteutti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa valtakunnallisen perheiden hyvinvointikyselyn. Kyselyllä haluttiin selvittää, miten lapsiperheissä voidaan juuri nyt. Marraskuussa 2020 tehtyihin kyselyihin vastasi yhteensä 3863 lapsiperheiden vanhempaa. Valtakunnallisten tulosten lisäksi tulokset eriteltiin Satakunnassa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Sydänliiton Neuvokas perhe toteutti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa valtakunnallisen perheiden hyvinvointikyselyn. Kyselyllä haluttiin selvittää, miten lapsiperheissä voidaan juuri nyt. Marraskuussa 2020 tehtyihin kyselyihin vastasi yhteensä 3863 lapsiperheiden vanhempaa. Valtakunnallisten tulosten lisäksi tulokset eriteltiin Pirkanmaalla, Satakunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Tällä viikolla vietetään Sydänlasten viikkoa jo kahdeksatta kertaa. Kampanjaviikon tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta synnynnäisistä sydänvioista sekä Sydänlapset ja -aikuiset ry:stä kaikkien synnynnäisesti sydänvikaisten lasten ja aikuisten sekä heidän läheistensä etuja ajavana potilasjärjestönä. Synnynnäinen sydänvika on yleisin rakenteellinen poikkeavuus vastasyntyneillä. Suomessa synty
Koska ikä on merkittävin vaikealle tautimuodolle altistava tekijä, rokottamisjärjestys on vahvasti ikäperusteinen. Sydänsairastuneista suuri osa on iäkkäitä ihmisiä, joten he tulevat pääsemään rokotuksiin ensimmäisten ryhmien joukossa. Sydänsairaista on kuitenkin moni työikäinen ja heistä mm. sepelvaltimotautia sairastavat kuuluvat riskiryhmiin. Näiden sydänsairaiden pääsy rokotuksiin on tärkeää.
Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuu paineita resurssien niukkuuden ja palvelutarpeiden lisääntymisen vuoksi. Vaikuttavuuskeskuksen päätavoitteena onkin mm. tuottaa parempaa vaikuttavuustietoa palvelujen parantamiseen ja auttaa ammattihenkilöitä, johtajia ja päätöksentekijöitä päätöksissä kohdentaa resursseja eettisesti kestävällä tavalla, kirjoittaa Paula Risikko.
Korona on opettanut ottamaan etäisempiinkin ystäviin yhteyden. Se antaa luontevan syyn tehdä tikusta asiaa ja rupatella puhelimessa ummet ja lammet. Some kuhisee juttelusta ja chättäilystä, Tuija Brax kirjoittaa blogissaan.
Iso osa suomalaisista on ylipainoisia, mutta usein toistuvat laihdutuskuurit vain pahentavat tilannetta. Laihdutuskuurien sijaan tarvitaan uusia keinoja pysyvään painonhallintaan.
Ylipaino on terveysriski monille sairauksille ja suomalaisista yli 30-vuotiaista miehistä 72 % ja naisista 63 % ovat vähintään ylipainoisia*. Jos ylipainoa on reilusti, pienikin painonpudotus tuo jo terveyshyötyjä**.
Sydänliiton kunniapuheenjohtajalle ja Maailman Sydänjärjestön (WHF) entiselle puheenjohtajalle professori Pekka Puskalle on myönnetty vuoden 2020 Maailman Sydänjärjestön elämäntyöpalkinto hänen merkittävästä panoksestaan pitkän ja arvokkaan uran aikana Maailman Sydänjärjestön kutsumustehtävässä, maailmanlaajuisessa taistelussa kroonisia sairauksia sekä sydän- ja verisuonitauteja vastaan.
