Jokaisella lapsella tulee olla oikeus kehorauhaan ja turvalliseen kehosuhteeseen niin koulussa, kotona kuin vapaa-ajallakin. Lapsen arvokas keho -hankkeen ja Sydänliiton Neuvokas perheen #Kehorauhanturvaajat-kampanjan tavoitteena on, että jokainen lapsi saisi kasvurauhan. Eikä yksikään lapsi tulisi kiusatuksi kokonsa tai ulkonäkönsä vuoksi.
STM:n rahoittama hanke kutsuu kehorauhaturvaajiksi lapsen lähipiirin aikuiset. Lapsen terveen kehosuhteen tukeminen ulkonäkökeskeisessä maailmassa ei ole helppoa. Ylipainoisten lasten vanhemmat kaipaavat somekommenttien sijaan tukea perheen tilanteen ymmärtämiseen ja perheelle soveltuvien tapojen löytämiseen matkalla kohti arjen tasapainoa. Tähän tarvitaan kaikkia lapsen lähipiirin aikuisia.
Lapset jäivät kesälomalle ja päivät täyttyvät kivasta lomatekemisestä - vai täyttyvätkö? Suomessa lapset saavat nuorempana älypuhelimen kuin missään muualla maailmassa. Pientenkin alakoululaisten päivät saattavatkin ilman aikuisen valvontaa hujahtaa kuin huomaamatta, nenät ruuduissa. Lapsetkin tunnistavat haasteen tutkimuksissa.
Suomen Sydänliitto, Suomen Elvytysneuvosto ja Hätäkeskuslaitos nostavat 16.10. vietettävän Maailman elvytyspäivän kynnyksellä esiin huolensa suomalaisten elvytysvalmiudesta. - Elvytystaito on kansalaistaito, jonka osaamisessa suomalaisilla on paljon parantamisen varaa. Vain 47 % suomalaisista saa sydänpysähdystilanteessa maallikon antamaa elvytystä, kun Euroopan keskiarvo on 58 %.
Vuodesta 1907 lähtien Suomen vammaisille ja sairaille apua tuonut Pieni ele -vaalikeräys on eduskuntavaalien aikana äänestyspaikoilla. Lahjoitusten avulla saadaan järjestettyä esimerkiksi vertaistukea tai kuntoutusta. Pienituloisille ja sairaille piristävät tapahtumat ovat tärkeitä.
Lihavuuden stigma koskettaa myös lapsia ja perheitä. Etenkin, jos lapsen paino on noussut, kokevat vanhemmat huolta, harmitusta, syyllisyyttä ja turhautumistakin sekä avun saannissa että ympäristön suhtautumisessa. Vastuullisempaa painopuhetta tarvitaan sekä yhteiskunnan että terveydenhuollon taholta.
Jokakesäisten ulkonäköpaineiden keskellä on tärkeää pysähtyä huomaamaan ympärillämme olevat pienet silmät ja korvat, jotka omaksuvat ajatuksiamme ja arvomaailmaamme. Miten olla altistamatta lasta aikuisten kehotyytymättömyydelle? Lapsilla on oikeus kasvaa omanlaisikseen rauhassa ja oppia että kaikki kehot ovat yhtä arvokkaita.
Vuodesta 1907 lähtien Suomen vammaisille ja sairaille apua tuonut pieni ele -hyväntekeväisyyskeräys on aluevaalien aikana äänestyspaikoilla. Korona-aika on lisännyt erityisesti vammaisten ja sairaiden yksinäisyyttä, eristyneisyyttä ja pelkoja. Lahjoitusten avulla saadaan tuotua hyviä hetkiä arkeen esimerkiksi järjestämällä vertaistukea tai iloisia tapahtumia. Pienituloisille ja sairaille piristävä
Koronaviruspandemia ja sen aiheuttamat rajoitukset vaikeuttavat yli 100-vuotiaan vaalien yhteydessä tehtävän hyväntekeväisyyskeräyksen toteutumista. Tänä vuonna pandemiatilanne estää perinteisen lipaskeräyksen osassa äänestyspaikkoja, ja uhkaa jättää yli 300 000 pitkäaikaissairasta ja vammaista ilman keräyksestä saatua tukea. Ratkaisua haetaan uusista digitaalisista keräystavoista.
Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Siitä on hyvä haastaa kuntavaaliehdokkaita – tulevia kuntapäättäjiä. Vaikka jokaisella on oma vastuunsa huolehtia terveydestään, kunnan tehtävänä on luoda sille edellytyksiä.
Iso osa suomalaisista on ylipainoisia, mutta usein toistuvat laihdutuskuurit vain pahentavat tilannetta. Laihdutuskuurien sijaan tarvitaan uusia keinoja pysyvään painonhallintaan.
Ylipaino on terveysriski monille sairauksille ja suomalaisista yli 30-vuotiaista miehistä 72 % ja naisista 63 % ovat vähintään ylipainoisia*. Jos ylipainoa on reilusti, pienikin painonpudotus tuo jo terveyshyötyjä**.
Sydänliiton kunniapuheenjohtajalle ja Maailman Sydänjärjestön (WHF) entiselle puheenjohtajalle professori Pekka Puskalle on myönnetty vuoden 2020 Maailman Sydänjärjestön elämäntyöpalkinto hänen merkittävästä panoksestaan pitkän ja arvokkaan uran aikana Maailman Sydänjärjestön kutsumustehtävässä, maailmanlaajuisessa taistelussa kroonisia sairauksia sekä sydän- ja verisuonitauteja vastaan.
Järjestötoimintaan osallistumisessa on monia hyviä puolia. Yksi merkittävimmistä asioista on, että tapaa monia erilaisia ihmisiä ja voi jakaa kokemuksia heidän kanssaan. Heiltä saa myös monipuolista tukea ja apua omaan elämäänsä. Järjestötyössä etsitään yhdessä ratkaisuja ja omalla toiminnallaan pystyy myös auttamaan muita. Toiminnassa ja kohtaamisissa oppii itsekin paljon.
Korona-kevät laittoi meidät kovaan kokeeseen, kuinka saada yhteys toisiin ilman fyysistä läsnäoloa. Omien tunteiden kohtaaminen on näinä outoina aikoina tärkeämpää kuin koskaan. Siksi olemme koonneet sydan.fi-sivuston koronaosioon erillisen osion mielen rauhoittamisesta.
Suunniteltuja hoitoja ja toimenpiteitä terveydenhuollon yksiköissä on jouduttu koronavirusepidemian takia siirtämään ja odotusajat ovat venyneet. Tiedossa on, että hoitovelka on kasvanut merkittävästi sairauksien hoidossa. Esimerkiksi suun terveydenhuollon hoitovelkaa on kertynyt yhteensä noin 1,3 miljoonan käynnin verran, uutisoi Lännen Media 20.10.
Peruuntuneet hoito- ja seurantakäynnit johta
Joukko suomalaisia kärkiartisteja on lähtenyt mukaan Maailman elvytysneuvoston (ILCOR) Your song can save lives!-kampanjaan. Kampanja liittyy 16.10. vietettävään Maailman elvytyspäivään, jossa muusikot ja musiikintekijät esittelevät tuotannostaan kappaleita, joiden tahti sopii paineluelvytykseen. Mukana mm. Elastinen, Toni Wirtanen, Mokoma, Evelina, Abreu, Uniikki, Jannica B, Janna ja Brädi.
Merkittävä määrä suomalaisista sairastuu sydän- ja verisuonisairauksiin vuosittain. Yhä edelleen nämä sairaudet ovat valitettavasti suomalaisten yleisin kuolinsyy. Jopa yli 2 miljoonalla suomalaisella on tälläkin hetkellä kohonnut verenpaine ja jopa lähes 60 prosentilla on todettu kohonnut kolesteroli.
Tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä, jotta yhä harvempi sairastuisi, sanoo Sydänliiton puheenjo
Suomen nykyisiä sote-ongelmia kuvaa hyvin State of Health Finland 2019 -maaraportti*. Sen mukaan Suomi kuuluu hoidettavissa olevien sairauksien hoidon osalta muiden pohjoismaiden kanssa EU:n kärkimaihin, mutta tautien ennaltaehkäisyssä eroamme merkittävästi muista pohjoismaista ja putoamme jopa EU:n keskiarvon alle.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen (Hyte) on oltava sote-uudistuksen yksi tä
Valtakunnallista Sydänviikkoa vietetään syys-lokakuun vaihteessa. Varaslähdön Sydänviikkoon tekee sydänterveyteen ja hyvinvointiin keskittyvä virtuaalinen messutapahtuma, johon kuka tahansa voi osallistua ilmaiseksi 25.9-4.10.2020.
Sote-järjestöt ovat olennainen osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Ne tarjoavat tietoa, apua ja tukea sairastuneille ja riskiryhmiin kuuluville ja tekevät monipuolista terveyttä edistävää toimintaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen ei onnistu, jos kansanterveys- ja potilasjärjestöjen rahoitusta leikataan, kaiken lisäksi keskellä pahaa koronakriisiä ja hoitovelkaantumista.
Sydänliitto edistää suomalaisten terveyttä ja tukee sairastuneita. Toimimme monipuolisesti niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Olemme noin 60 000 jäsenen sydänyhteisö, joka on järjestäytynyt noin 200 paikalliseen sydänyhdistykseen, 15 alueelliseen sydänpiiriin/-alueeseen ja kolmeen valtakunnalliseen järjestöön (Sydänlapset ja -aikuiset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry ja Karpatiat ry).
Oltermannintie 8
00620 Helsinki
Finland