Ohita

Aiheet: Terveysjärjestöt

  • Terveysjärjestöt: Terveydeksi -ohjelma tarvitsee realistista toimeenpanoa

    Terveydeksi- ja Suomi liikkeelle -ohjelmat tunnistavat lihavuuden merkityksen kansanterveyden ja -talouden kannalta, mutta niiden onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin suomalaisia tuetaan konkreettisesti terveellisten elintapojen ylläpitämisessä ja elintapamuutoksissa. Tämä vaatii lihavuuteen liittyvän stigman tunnistamista, suuret kansanterveysjärjestöt toteavat.

  • KEHORAUHA: lapsen oikeus, aikuisten velvollisuus

    STM:n rahoittama hanke kutsuu kehorauhaturvaajiksi lapsen lähipiirin aikuiset. Lapsen terveen kehosuhteen tukeminen ulkonäkökeskeisessä maailmassa ei ole helppoa. Ylipainoisten lasten vanhemmat kaipaavat somekommenttien sijaan tukea perheen tilanteen ymmärtämiseen ja perheelle soveltuvien tapojen löytämiseen matkalla kohti arjen tasapainoa. Tähän tarvitaan kaikkia lapsen lähipiirin aikuisia.

  • Koululainen yksin kotona – miten rajata ruutuaikaa?

    Lapset jäivät kesälomalle ja päivät täyttyvät kivasta lomatekemisestä - vai täyttyvätkö? Suomessa lapset saavat nuorempana älypuhelimen kuin missään muualla maailmassa. Pientenkin alakoululaisten päivät saattavatkin ilman aikuisen valvontaa hujahtaa kuin huomaamatta, nenät ruuduissa. Lapsetkin tunnistavat haasteen tutkimuksissa.

  • Yhdenvertaisesti hoitoon - säästöistä huolimatta

    Hyviin hoitotuloksiin pääseminen edellyttää, että järjestelmä toimii saumattomasti ensihoidosta kuntoutukseen. Sairaalaverkkoon tehtävien muutosten takia välimatkat yöpäivystyksiin ja erikoissairaanhoitoon uhkaavat pidentyä joillakin paikkakunnilla vuodesta 2026 alkaen.

  • Leikkaukset uhkaavat sairauksien ehkäisyä ja heikentävät hoitoon pääsyä

    Asiakasmaksujen korotukset ja hoitotakuun pidentäminen tulevat vaikeuttamaan hoitoon pääsyä. Tämä taas lisää sairastavuutta ja voi kasvattaa väestön terveyseroja. Hoitotakuun päivämäärärajoja tärkeämpää on kuitenkin potilaan oireiden ja sairauden mukainen oikea-aikainen terveydenhuollon kontakti ja hoidon jatkuvuus.

  • Mummodiskolle tunnustusta sydänterveyden edistämisestä

    Mummodisko ry:lle on myönnetty Suomen Sydänliiton alueellinen sydänterveyden edistämisen kunniamaininta. Mummodisko-konsepti mahdollistaa ikäihmisille uudenlaisia matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Mummodiskon tarkoituksena on tuoda iloa ja piristystä ikäihmisten arkeen ihmisten omasta toimintakyvystä ja olosuhteista riippumatta.

  • Marjaana Lahti-Koski: Luonto osaksi jokaisen arkea

    Luonto tarjoaa runsain mitoin mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ulkoilu luonnossa vähentää stressiä, alentaa verenpainetta ja parantaa keskittymiskykyä, Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski kirjoittaa.

  • Panu Routila: Liikkuvatko lapset tarpeeksi?

    Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila on huolissaan lasten liikunnan vähenemisestä. Fyysisellä aktiivisuudella on merkittävä rooli lapsuuden ja nuoruuden terveyden edistämisessä. Liikunta vaikuttaa positiivisesti fyysiseen kuntoon, motorisiin taitoihin ja psyykkiseen hyvinvointiin, Routila kirjoittaa blogissaan.

  • Sydämen vajaatoiminnalle uusi hoitosuositus – yli kolmannes suomalaisista riskivaiheessa

    Sydämen vajaatoiminta on sairaus, jossa sydämen pumppaustoiminta pettää. Vakavaa sairautta sairastaa noin 1–2 % suomalaisista ja sen ennuste on usein huono. Lääkäriseura Duodecim on päivittänyt sairauden Käypä hoito -suosituksen. Uudessa suosituksessa sairaus on jaettu neljään vaiheeseen, joista ensimmäiseen riskivaiheeseen kuuluvat muiden muassa henkilöt, joilla on kohonnut verenpaine.

  • Marjaana Lahti-Koski: Paluu perusasioiden äärelle

    Perusasioiden äärelle on hyvä pysähtyä, myös elintavoissa. Vaikka kehitetään hienoja sovelluksia tai teknisesti nerokkaita seurantalaitteita, terveiden elintapojen ytimessä ovat edelleen ravinto, liikunta ja lepo, kirjoittaa Marjaana Lahti-Koski blogissaan.

  • Keräys äänestyspaikoilla vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyväksi

    Presidentinvaalien äänestyspaikoilla on mahdollista tukea kotimaan vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Tuhannet vapaaehtoiset toteuttavat keräyksen ympäri Suomen ja suurin osa heistä on itse vammaisia tai pitkäaikaissairaita. Lahjoituksilla järjestetään muun muassa vertaistukea, apuvälineitä, kuntoutusta ja opaskoirien koulutusta.

  • Sydänrekisterin karu raportti: Vain viidenneksellä sairastuneista kolesteroliarvo tavoitetasolla

    THL:n julkaisema ensimmäinen kansallisen sydänrekisterin raportti on karua luettavaa. Vain reilulla viidenneksellä sairastuneista LDL-kolesteroliarvo on tavoitetasolla. Joka kolmannelta ei löydy lainkaan mittaustulosta 6-18 kuukautta toimenpiteen jälkeen. Riskitekijöiden paremman seurannan lisäksi tulisi huolehtia siitä, että kaikilla sairastuneilla on mahdollisuus päästä sydänkuntoutukseen.

  • Kansanterveysjärjestöt: Hallituksen päihdepolitiikka lisää sote-kustannuksia

    Hallituksen esitykset tupakka- ja alkoholilakien muuttamisesta uhkaavat heikentää kansanterveyttä ja lisätä sote-kustannuksia entisestään, Tarttumattomien sairauksien järjestöverkosto toteaa. Suuria kansansairauksia edustavat järjestöt muistuttavat, että hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on sote-kustannusten kasvun hillitseminen.

  • Panu Routila: Rentouttavaa oleilua

    Kiireisen toiminnan vastapainona on tärkeää rauhoittua ja rentoutua. Kun olemme tekemättä ja suorittamatta, keho ja mieli elpyvät. Huomiomme kiinnittyy eri asioihin ja näkökykymme laajenee, Panu Routila kirjoittaa blogissaan.

  • Sydänliiton ylilääkäri: ”Ota rokotteet pikaisesti!” – influenssa ja korona ovat juuri nyt sydänpotilaiden uhkana

    Influenssakausi on alkamassa ja koronatapausten määrät ovat vahvassa kasvussa. Pelkästään influenssaan sairastuu vuosittain 300 000–800 000 suomalaista ja menehtyy arviolta noin 500–2000 henkilöä. Nyt myös koronan takia sairaalahoitoon joutuneiden määrä on lähtenyt kasvuun. Valtaosa heistä on yli 65-vuotiaita. Rokotteen ottaminen on molempiin paras keino suojautua. Rokottautumisen aika on nyt.

  • Marjaana Lahti-Koski: Yhteinen ateria tuo ravintoa keholle ja mielelle

    Ruokapöytä on paikka, jossa sukujen perinteet, maut ja tarinat kohtaavat. Paikka, jossa jaamme iloja ja puramme huolia. Paikka, joka voi tuoda yhteen tuttuja ja tuntemattomiakin. Paikka, jossa ruokatottumukset opitaan ja kehittyvät. Yhteinen ateria vahvistaa ihmisten välisiä suhteita. Se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Näytä lisää