Sydänliiton hallinnoimaan sydäniskurien paikannus- ja rekisteröintipalveluun defi.fi:hin on rekisteröity 10 000:s sydäniskuri. Se sijaitsee elokuvateatteri Maximissa Helsingin Kluuvikadulla. Kaikki palveluun rekisteröidyt laitteet ovat paikannettavissa Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovelluksesta.
Sydänmerkki jatkoi nousuaan Taloustutkimuksen teettämässä Brändien arvostus 2024 –tutkimuksessa, jossa kysyttiin suomalaisilta, mitä brändejä he arvostavat. Sydänmerkki valittiin tutkimuksessa 9. arvostetuimmaksi brändiksi Suomessa. Tutkimuksen mukaan Sydänmerkkiä arvostivat erityisesti nuoremmat ikäpolvet, eli 1997–2012- ja 1980–1996-syntyneet.
Unen aikana aivot ja keho palautuvat päivän rasituksista. Itse pyrin huolehtimaan omasta unestani pitämällä kiinni unirytmistä ja rauhoittamalla iltaa sopivalla tavalla vähän vaihdellen tapoja eri iltoina, Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila kirjoittaa.
Kesän jälkeen toimivat rutiinit tuovat helpotusta arkeen ja pelastavat tehtävien ruuhkassa. Ne sujuvoittavat elämää ja vähentävät stressiä, kun samoja asioita ei tarvitse toistuvasti järjestellä ja pähkäillä. Säännölliset rutiinit ruokailun, liikunnan ja unen suhteen tukevat henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Jokaisella lapsella tulee olla oikeus kehorauhaan ja turvalliseen kehosuhteeseen niin koulussa, kotona kuin vapaa-ajallakin. Lapsen arvokas keho -hankkeen ja Sydänliiton Neuvokas perheen #Kehorauhanturvaajat-kampanjan tavoitteena on, että jokainen lapsi saisi kasvurauhan. Eikä yksikään lapsi tulisi kiusatuksi kokonsa tai ulkonäkönsä vuoksi.
Terveydeksi- ja Suomi liikkeelle -ohjelmat tunnistavat lihavuuden merkityksen kansanterveyden ja -talouden kannalta, mutta niiden onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin suomalaisia tuetaan konkreettisesti terveellisten elintapojen ylläpitämisessä ja elintapamuutoksissa. Tämä vaatii lihavuuteen liittyvän stigman tunnistamista, suuret kansanterveysjärjestöt toteavat.
STM:n rahoittama hanke kutsuu kehorauhaturvaajiksi lapsen lähipiirin aikuiset. Lapsen terveen kehosuhteen tukeminen ulkonäkökeskeisessä maailmassa ei ole helppoa. Ylipainoisten lasten vanhemmat kaipaavat somekommenttien sijaan tukea perheen tilanteen ymmärtämiseen ja perheelle soveltuvien tapojen löytämiseen matkalla kohti arjen tasapainoa. Tähän tarvitaan kaikkia lapsen lähipiirin aikuisia.
Lapset jäivät kesälomalle ja päivät täyttyvät kivasta lomatekemisestä - vai täyttyvätkö? Suomessa lapset saavat nuorempana älypuhelimen kuin missään muualla maailmassa. Pientenkin alakoululaisten päivät saattavatkin ilman aikuisen valvontaa hujahtaa kuin huomaamatta, nenät ruuduissa. Lapsetkin tunnistavat haasteen tutkimuksissa.
Sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliseurannassa on vakavia puutteita eri puolilla Suomea. Yli kolmannekselle sairastuneista ei ole tehty jatkohoidon kannalta keskeisintä LDL-kolesterolin mittausta eli potilaiden LDL-arvoja jää seuraamatta sydäninfarktin sairastamisen jälkeen.
Hyviin hoitotuloksiin pääseminen edellyttää, että järjestelmä toimii saumattomasti ensihoidosta kuntoutukseen. Sairaalaverkkoon tehtävien muutosten takia välimatkat yöpäivystyksiin ja erikoissairaanhoitoon uhkaavat pidentyä joillakin paikkakunnilla vuodesta 2026 alkaen.
Asiakasmaksujen korotukset ja hoitotakuun pidentäminen tulevat vaikeuttamaan hoitoon pääsyä. Tämä taas lisää sairastavuutta ja voi kasvattaa väestön terveyseroja. Hoitotakuun päivämäärärajoja tärkeämpää on kuitenkin potilaan oireiden ja sairauden mukainen oikea-aikainen terveydenhuollon kontakti ja hoidon jatkuvuus.
Mummodisko ry:lle on myönnetty Suomen Sydänliiton alueellinen sydänterveyden edistämisen kunniamaininta. Mummodisko-konsepti mahdollistaa ikäihmisille uudenlaisia matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Mummodiskon tarkoituksena on tuoda iloa ja piristystä ikäihmisten arkeen ihmisten omasta toimintakyvystä ja olosuhteista riippumatta.
Kesä tarjoaa upeat mahdollisuudet nauttia terveellisestä ruoasta ja liikunnasta ulkoilmassa, Panu Routila kirjoittaa blogissaan.
Kansanterveyden kriisi on vakava. Suuria kansansairauksia edustava Tarttumattomien sairauksien järjestöverkosto vaatii hallitusta siirtymään sanoista tekoihin terveysperusteisen verotuksen edistämiseksi.
Luonto tarjoaa runsain mitoin mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ulkoilu luonnossa vähentää stressiä, alentaa verenpainetta ja parantaa keskittymiskykyä, Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski kirjoittaa.
Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila on huolissaan lasten liikunnan vähenemisestä. Fyysisellä aktiivisuudella on merkittävä rooli lapsuuden ja nuoruuden terveyden edistämisessä. Liikunta vaikuttaa positiivisesti fyysiseen kuntoon, motorisiin taitoihin ja psyykkiseen hyvinvointiin, Routila kirjoittaa blogissaan.
Sydämen vajaatoiminta on sairaus, jossa sydämen pumppaustoiminta pettää. Vakavaa sairautta sairastaa noin 1–2 % suomalaisista ja sen ennuste on usein huono. Lääkäriseura Duodecim on päivittänyt sairauden Käypä hoito -suosituksen. Uudessa suosituksessa sairaus on jaettu neljään vaiheeseen, joista ensimmäiseen riskivaiheeseen kuuluvat muiden muassa henkilöt, joilla on kohonnut verenpaine.
Perusasioiden äärelle on hyvä pysähtyä, myös elintavoissa. Vaikka kehitetään hienoja sovelluksia tai teknisesti nerokkaita seurantalaitteita, terveiden elintapojen ytimessä ovat edelleen ravinto, liikunta ja lepo, kirjoittaa Marjaana Lahti-Koski blogissaan.
Presidentinvaalien äänestyspaikoilla on mahdollista tukea kotimaan vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Tuhannet vapaaehtoiset toteuttavat keräyksen ympäri Suomen ja suurin osa heistä on itse vammaisia tai pitkäaikaissairaita. Lahjoituksilla järjestetään muun muassa vertaistukea, apuvälineitä, kuntoutusta ja opaskoirien koulutusta.
THL:n julkaisema ensimmäinen kansallisen sydänrekisterin raportti on karua luettavaa. Vain reilulla viidenneksellä sairastuneista LDL-kolesteroliarvo on tavoitetasolla. Joka kolmannelta ei löydy lainkaan mittaustulosta 6-18 kuukautta toimenpiteen jälkeen. Riskitekijöiden paremman seurannan lisäksi tulisi huolehtia siitä, että kaikilla sairastuneilla on mahdollisuus päästä sydänkuntoutukseen.
