Sydänliiton hallitus on huolissaan siitä, että kiireettömiä hoitoja ja seurantoja on ajettu koronatilanteen takia alas. Kodeissaan eristyksissä olevat pitkäaikaissairaat eivät myöskään hakeudu tartuntoja pelätessään hoitoon. Tilanne on omiaan aiheuttamaan enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin itse koronavirus.
Sepelvaltimotauti on yleisin kuolinsyy Suomessa ja aiheuttaa vuosittain ennenaikaisia kuolemia enemmän kuin mikään infektiosairaus. Sydäninfarktiin voi sairastua koronapandemian aikanakin. Suomen Kardiologisen Seuran ja Suomen Sydänliiton viesti rintakipuiselle potilaalle on: ”Pandemiankin aikana tulee rintakipuihin suhtautua vakavasti ja hakeutua hoitoon nopeasti.”
Suomessa sairauksien ennaltaehkäisy ja kuntoutus ovat huomattavasti heikommalla tasolla kuin useassa muussa Euroopan maassa. Myös hoitopoluissa on kehittämisen varaa. Sydänliiton painopisteenä on sujuvien hoito polkujen ja kuntoutuksen varmistaminen. Kannustamme sotekeskuksia ottamaan Tulppa-kuntoutuksen osaksi sydänsairastuneiden hoitoa. Aiomme varmistaa, että niin myös tapahtuu.
Jokaisen sydänsairaan ja ikäihmisen on syytä noudattaa kaikkia suosituksia ja määräyksiä. Ennakoiden lopetimme sydäntilaisuudet jo ennen kuin ensimmäistäkään virallista ohjetta annettiin. Viikko viikolta Sydänliiton sydan.fissä ja puhelimessa jakama tieto lisääntyy lisääntyy ja tarkentuu.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja THL ovat juuri julkaisseet uudistetut ruokasuositukset ikääntyneille. Suositus on tarkoitettu valtakunnalliseksi laatusuositukseksi, jolla tuetaan iäkkäiden ravitsemusta ja järjestetään laadukkaat ruokapalvelut, jotka pohjautuvat iäkkäiden tarpeisiin ja edistävät yhdessä syömistä.
Maailmalla ja Suomessa leviävä koronavirus aiheuttaa suuria huolia erityisesti sydänsairastuneiden keskuudessa. Lisäksi riskiryhmien suojelemiseksi tehdyt toimet rajoittavat kaikkien suomalaisten päivittäistä elämää ja vähentävät mahdollisuuksia huolehtia liikunnasta, ravinnosta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. Näissä olosuhteissa Sydänliitolla on erityisen tärkeä rooli auttaa lähimmäisiä.
Sydänkohtauksen saaneista joka viides saa uuden kohtauksen vuoden sisällä. Merkittävä osa näistä olisi ennaltaehkäistävissä. Tähän voidaan vaikuttaa huolehtimalla sydänpotilaiden hoitoketjun sujuvuudesta kaikissa maakunnissa. Tulevaisuuden sote-keskuksiin tarvitaan asiasta vastaava sydänhoitaja sekä riittävästi kardiologista asiantuntumusta. Jokaisella sydänpotilaalle tulisi tarjota kuntoutusta.
Sydänliitto on saanut Hätäkeskuslaitoksen myöntämän tunnustuksen hyvästä työstä hätänumeron ja hätäkeskustoiminnan tunnettuuden lisäämiseksi. Palkinto myönnettiin aktiivisesta osallistumisesta 112-päivään sekä sydäniskurien paikannuspalvelun defi.fi:n tuomisesta 112 Suomi -sovellukseen. Palvelu julkaistaan sovelluksessa huhtikuussa 2020.
Tuoreen raportin mukaan kardiologien lukumäärä Suomessa on vain noin puolet muiden Pohjoismaiden tasosta. Kardiologien työpanos kuluu nykyisin pääosin kiireellistä hoito vaativien sydänpotilaiden sairaalavaiheen hoitoon. Hoitoviiveiden vähentämiseksi kardiologien työpanosta on saatava tulevien sote-keskuksien vaativien sydänpotilaiden jatkohoitoon ja perusterveydenhuollon lääkärien työnohjaukseen.
Sydän-lehden vuoden 2020 ykkösnumeron teemat, innostuminen uudesta, rakkaus ja lähimmäisen tukeminen, liittyvät kaikki sydäntyöhön. Elämä saa merkityksensä muiden ihmisten myötä. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä paremmin ymmärtää myös muiden ihmisten taakkojen kantamisen tärkeyden. Juuri sitä sydänväki tekee – kantaa ja tukee!
Kyselivät Brysselissä, kuinka Suomessa maailman onnellisimpana maana sydänsairaudet ovat maan yleisin kansantauti? Henkinen hyvinvointi edistää tunnetusti sydänterveyttä. Jo nyt korostamme Sydänliitossa kohtuutta ja armollisuutta. Jatkossa meidän on vielä paremmin osattava tarjota keinoja iloita arjen pienistäkin onnistumisista ja auttaa pessimistikin näkemään, että muutos on mahdollista.
Lasten kasvaminen ulkonäkökeskeisessä ja visuaalisessa maailmassa altistaa kehon jatkuvalle tarkkailulle yhä aiemmin. Aikuisilla on tärkeä rooli tukea lasten terveen kehosuhteen kasvua.Oma keho ja sen tuntemukset ovat tärkeitä tulla tutuksi pienestä pitäen.
Elämme hyvin ulkonäkökeskeisessä maailmassa, jossa oma kehosuhde vääristyy helposti. Kuva- ja videomaailma sekä sosiaalinen media selfiekuv
