​Miten innostaa pessimistiä?

Kyselivät Brysselissä, kuinka Suomessa maailman onnellisimpana maana sydänsairaudet silti ovat maan yleisin kansantauti? On tunnettua, että henkinen hyvinvointi edistää sydänterveyttä.

Vastasin, että sydänterveys on parantunut vuosikymmeniä, vaikka ongelma on yhä suuri. Lisäsin YK:n onnellisuusvertailun arvioivan potentiaalisia olosuhteita olla onnellinen, ei niinkään koettua onnellisuutta. Siinä emme ole maailman kärkeä.

Kotimatkalla luin Tampereen yliopiston tiedotteen Mikko Pänkäläisen väitöskirjasta, jossa löydettiin selvä yhteys pessimismin ja sepelvaltimotautiriskin välillä. Tutkimusväestön miesten pessimistisimmällä neljänneksellä oli noin nelinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin verrattuna vähiten pessimistiseen neljännekseen.

Tiedotteen mukaan helposti toteutettavalla optimistisuuden ja pessimistisyyden arvioinnilla voitaisiin täydentää perinteistä terveystarkastuksia. Kaivattiin myös tutkimusta pessimismin määrää vähentävistä teoista.

Meidän on Sydänliitossa otettava nämä toiveet vakavasti. Jo nykyisessä viestinnässä korostamme kohtuutta ja armollisuutta. Liian suuret vaatimukset musertavat jokaista.

Jatkossa meidän on vielä paremmin osattava tarjota keinoja iloita arjen pienistäkin onnistumisista ja sitä kautta saada pessimistikin näkemään, että muutos on mahdollista. Sillä pessimistiäkin voi innostaa ja motivoida. Me kaikki voimme harjoitella optimismia, kiitollisuutta ja armollisuutta, olimmepa sitten ominaisuuksiltamme enemmän tai vähemmän pessimistisiä.