Kaksi korona-ajan vahvinta liikuntatrendiä ovat ulkona liikkuminen ja digitaalisesti ohjattu liikunta. Sydänliitto aloittaa yhteistyön sportive.app –palvelun kanssa, joka yhdistää nämä kaksi asiaa.
Tasa-arvoisempaa terveyttä voidaan luoda jo lapsuudesta lähtien. Vaikuttavien ja parhaiden käytäntöjen, kuten Sydänliiton Neuvokas perhe toiminnan, vahvistamista tarvitaan uusissa sote-ratkaisuissa. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen yksi Suomen suurin sairausryhmä.
Sydänliitto palkitsee vuosittain Vuoden sydänterveyden edistäjä -palkinnolla tahon tai henkilön, joka on tehnyt hyvää työtä ihmisten terveyden edistämisessä. Tänä vuonna palkinto myönnettiin valtakunnalliselle Taikusydän-yhteyspistetoiminnalle, joka mm. edistää ja tekee tunnetuksi taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia.
Koronaviruspandemia ja sen aiheuttamat rajoitukset vaikeuttavat yli 100-vuotiaan vaalien yhteydessä tehtävän hyväntekeväisyyskeräyksen toteutumista. Tänä vuonna pandemiatilanne estää perinteisen lipaskeräyksen osassa äänestyspaikkoja, ja uhkaa jättää yli 300 000 pitkäaikaissairasta ja vammaista ilman keräyksestä saatua tukea. Ratkaisua haetaan uusista digitaalisista keräystavoista.
Suomen Sydänliiton ja Jyväskylän yliopiston konsortio yhteistyökumppaninaan Syömishäiriöliitto on käynnistänyt ensimmäisen valtioneuvoston rahoittaman tutkimus- ja selvityshankkeen lihavuuden stigman vähentämiseksi. Lihavuuden on todettu olevan yksi ihmistä negatiivisimmin leimaavimmista eli stigmatisoivimmista ominaisuuksista.
Tänä vuonna Sydänviikkoa vietetään 19.-25.4. ruokateemalla. Sydänpotilaan omahoitoon kuuluu terveellisen ruuan lisäksi paljon muitakin asioita. Kaksituntisessa virtuaalisessa Sydänpäivässä asiantuntijat avaavat laajemmin sydänpotilaan omahoitoon kuuluvia teemoja. Ohjelma on katsottavissa kokonaisuudessaan koko Sydänviikon ajan 19.4.-25.4. osoitteessa www.sydan.fi/sydanpaiva
Vallitsevan koronat
Sydänviikkoa vietetään 18.-25.4.2021 iloa ruuasta -teemalla. Tänä vuonna Sydänliiton yhdessä Sydänmerkin ja Neuvokas perheen kanssa organisoimaan sydänterveyden teemaviikkoon osallistuu satoja päiväkoteja, kouluja ja niiden yhteydessä toimivia ruokapalveluiden tuottajia. Arviolta n. 20 000 esikoululaista sekä 1. ja 2. luokan oppilasta tutustuu ruokailoon ja -rohkeuteen opettajiensa kanssa.
Tällä viikolla vietetään Sydänlasten viikkoa jo kahdeksatta kertaa. Kampanjaviikon tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta synnynnäisistä sydänvioista sekä Sydänlapset ja -aikuiset ry:stä kaikkien synnynnäisesti sydänvikaisten lasten ja aikuisten sekä heidän läheistensä etuja ajavana potilasjärjestönä. Synnynnäinen sydänvika on yleisin rakenteellinen poikkeavuus vastasyntyneillä. Suomessa synty
Koska ikä on merkittävin vaikealle tautimuodolle altistava tekijä, rokottamisjärjestys on vahvasti ikäperusteinen. Sydänsairastuneista suuri osa on iäkkäitä ihmisiä, joten he tulevat pääsemään rokotuksiin ensimmäisten ryhmien joukossa. Sydänsairaista on kuitenkin moni työikäinen ja heistä mm. sepelvaltimotautia sairastavat kuuluvat riskiryhmiin. Näiden sydänsairaiden pääsy rokotuksiin on tärkeää.
Iso osa suomalaisista on ylipainoisia, mutta usein toistuvat laihdutuskuurit vain pahentavat tilannetta. Laihdutuskuurien sijaan tarvitaan uusia keinoja pysyvään painonhallintaan.
Ylipaino on terveysriski monille sairauksille ja suomalaisista yli 30-vuotiaista miehistä 72 % ja naisista 63 % ovat vähintään ylipainoisia*. Jos ylipainoa on reilusti, pienikin painonpudotus tuo jo terveyshyötyjä**.
Vuosaaren Joulupolku, sydämenään Kahvila Kampela, on palkittu sydänterveyden edistämisen alueellisella kunniamaininnalla. Kunniamaininnan myönsi Suomen Sydänliitto Etelä-Suomen Sydänpiirin esityksestä.
Vuosaaren Joulupolku on yhteisöllinen kaupunginosatapahtuma, joka kokoaa ihmisiä niin Vuosaaresta kuin kauempaakin ulkoilemaan Uutelaan 2,5 km pitkälle kynttilöin valaistulle, jouluiselle polulle
Suomen nykyisiä sote-ongelmia kuvaa hyvin State of Health Finland 2019 -maaraportti*. Sen mukaan Suomi kuuluu hoidettavissa olevien sairauksien hoidon osalta muiden pohjoismaiden kanssa EU:n kärkimaihin, mutta tautien ennaltaehkäisyssä eroamme merkittävästi muista pohjoismaista ja putoamme jopa EU:n keskiarvon alle.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen (Hyte) on oltava sote-uudistuksen yksi tä
