Ohita

Uutisarkisto

  • Pieni ele -keräys on nyt itsenäinen yhdistys

    ​Keräystoiminta kunnissa ja yhdistyksissä jatkuu kuten ennenkin, kun Pieni ele -keräystoiminta muuttuu 1.1.2020 alkaen rekisteröidyksi yhdistykseksi. Yhdistyksenä toimiminen lisää mahdollisuuksia kehittyä entistäkin paremmaksi hyväntekeväisyystoimijaksi ja vahvistaa keräyksen juridista asemaa.

  • Tuhannet suomalaiset sairastavat FH-tautia tietämättään

    FH-tauti eli familiaalinen hyperkolesterolemia on yksi yleisimmistä perinnöllisistä sairauksista Suomessa. On laskettu, että jopa yli 10 000 suomalaista sairastaa sitä, suurin osa tietämättään. Perinnöllinen korkea kolesteroli on hoidettavissa lääkityksellä ja elintavoilla. Todennäköisyyden tähän perinnölliseen tautiin voi selvittää verkossa tehtävällä testillä.

  • Uusi digipalvelu auttaa perheitä terveempään arkeen

    Sydänliiton Neuvokas perhe on julkaissut uuden perheiden kanssa kehitetyn digitaalisen palvelun. Perhearjen tarkasteluun toteutettu palvelu auttaa kaikkia lapsiperheitä löytämään omissa arkitavoissaan ja -tottumuksissaan olevat vahvuudet ja muutostarpeet. Aiheita ovat mm. ruutuaika, ruokailu, liikunta, kehoitsetunto ja yhteinen aika.

  • ​Suomalaistutkijoilta uutta tietoa lasten sydänlihassairauksien syistä

    Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt pienten lasten vaikeiden sydänlihassairauksien geneettisiä syitä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää diagnostiikassa, perinnöllisyysneuvonnassa, hoitojen kehittämisessä ja hoitopäätösten tekemisessä. Anu Wartiovaaran johtama tutkimusryhmä sai Minervasäätiön tämän vuoden kliinisen lääketieteen tutkimuksen Medix-palkinnon.

  • ​Pyörä on taas keksitty

    – Leppoisassa lomapyöräilyssä tulee miettineeksi, miksi arkipyöräily toisinaan herättää ristiriitoja, kun kesän liikenteessä näki vain hymyileviä ja toisensa huomioivia kävelijöitä, pyöräilijöitä ja autoilijoita, kirjoittaa Tuija Brax. – Miten säilyttää maltti, ilo ja joustavuus myös silloin, kun liikkeellä on paljon enemmän ihmisiä ja kaikki tuntuvat olevan myöhässä?

  • Terveellinen ja turvallinen ruoka – parempi olo!

    – Kesän jälkeen teen aina inventaariota siitä, mitä tuli kesällä tehtyä, Paula Risikko kirjoittaa Sydämen kolumnissaan. – Tälläkin kertaa analyysini tulos on, että kesällä tuli liikuttua enemmän – sitä pitää syksyllä jatkaa. Ruokapuoli sen sijaan vaatii taas tervehdyttämistä. Ei nimittäin ole ihan sama mitä suuhumme laitamme.

  • ​Elintavoilla voidaan ehkä välttää tahdistinhoitokin

    Suomalaistutkijat ovat ensimmäistä kertaa osoittaneet kaksi ehkäistävissä olevaa syytä AV-katkoksen taustalta. Hoitamalla verenpaine tehokkaasti elintavoilla ja lääkityksellä, ja toisaalta ehkäisemällä verensokerin kohoaminen normaalipainon ylläpitämisellä ja liikunnalla voitaisiin välttyä AV-katkokselta ja tahdistinhoidolta.

  • Sydänliiton Suomi elvyttää -tutkimus käynnistyi

    Sydänliitto on käynnistänyt laajan Suomi elvyttää -kyselytutkimuksen suomalaisten elvytystaidoista ja -tiedoista. Kyselyllä pyritään selvittämään paitsi suomalaisten elvytysvalmiuksia myös mahdollisia elvyttämisen esteitä sekä kuinka hyvin sydäniskuri eli defibrillaattori tunnetaan.

  • Helteet kuormittavat sydänsairauden kanssa eläviä suomalaisia

    Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin ihmisten terveyteen. Vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin ikääntyneillä ja pitkäaikaissairauksia sairastavilla henkilöillä. Ilmastonmuutoksen edetessä lämpötilat nousevat. Merkittävimmät sydänpotilaaseen kohdistuvat haitat ilmenevät hellejaksojen aikana. Sydänsairauksia sairastavien tuleekin ennalta varautua mahdollisiin tuleviin hellejaksoihin.

  • Satokausikalenteri on Vuoden terveyden edistäjä

    Sydänliitto palkitsee vuosittain Vuoden sydänterveyden edistäjä -palkinnolla tahon tai henkilön, joka on tehnyt hyvää työtä ihmisten terveyden edistämisessä. Tänä vuonna palkinto jaettiin Satokausikalenterille pitkäjänteisestä työstä kasvisten syömisen edistämisessä.

  • 1,9 miljoonaa euroa sydäntutkimukseen

    ​Sydäntutkimussäätiö on myöntänyt vuoden 2019 apurahat sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen. Sydäntutkimussäätiö tukee tänä vuonna 1,9 miljoonalla eurolla yhteensä 84 sydäntutkijaa tai tutkimusryhmää. Suurimman apurahan saa Antti Sarasteen tutkimusryhmä sydämen vajaatoiminnan kuvantamiseen.

Näytä lisää