Helteet kuormittavat sydänsairauden kanssa eläviä suomalaisia

Tulevalle viikonlopulle ennustetaan ensimmäisiä lämpöisiä päiviä Suomeen. Viime vuonna vastaavana aikana oli jo useita hellepäiviä. Merkittävä määrä suomalaisista kärsii helteen aiheuttamista haitoista.

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin ihmisten terveyteen. Vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin ikääntyneillä ja pitkäaikaissairauksia sairastavilla henkilöillä. Lähes kaikki sydänsairaudet ovat pitkäaikaisia eli kroonisia. Näistä yleisimpiä ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti ja kohonnut verenpaine. Noin puoli miljoonaa suomalaista sairastaa yleisimpiä sydänsairauksia kuten eteisvärinää ja sepelvaltimotautia. Lisäksi yli kahdella miljoonalla suomalaisella on kohonnut verenpaine.

Ilmastonmuutoksen edetessä lämpötilat nousevat. Merkittävimmät sydänpotilaaseen kohdistuvat haitat ilmenevät hellejaksojen aikana. Ilmiöstä on nähty merkkejä jo nyt. Vuoden 2018 hellejakso aiheutti noin 380 ennenaikaista kuolemantapausta Suomessa. Myös kylmä pakkasilma voi laukaista sydäninfarktin, mutta kaiken kaikkiaan kuumuuden aiheuttama kuolleisuuden nousu on suurempi kuin kylmyyden.

Kuumuus lisää elimistön lämpökuormaa. Normaalitilan ylläpitämiseksi elimistö lisää ääreisverenkiertoa ja hikoilua. Tämä kuormittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä, sillä pintaverisuonet laajenevat, verenpaine laskee ja sydämen syke nousee. Munuaisten toiminta saattaa heikentyä. Myös sydänsairauksien hoitoon käytetyt lääkkeet, kuten esimerkiksi nesteenpoistolääkkeet ja ACE-estäjät saattavat heikentää lämmönsäätelyä edelleen.

Vähentääkseen kuumuuden aiheuttamaa rasitusta potilaiden tulee tehdä ennaltaehkäiseviä toimia. Nesteiden nauttimista pitää lisätä odottamatta janon tunnetta. Heidän tulee välttää kuumimpia ympäristöjä ja käydä viilentävissä suihkuissa ja kylvyissä. Eräiden sydänlääkkeiden, kuten beetasalpaajien, nesteenpoistolääkkeiden ja ACE-estäjien annostuksia voidaan joutua muuttamaan hellejaksojen aikana. Tämä lisää yhteydenottoja terveyspalveluihin.

Sydänliitto kutsuu kaikki mukaan tuomaan kansalaisille tietoisuutta helteen riskeistä ja siitä, miten niihin voi varautua. ”Meidän täytyy varmistaa, ettei kenenkään terveys tai hyvinvointi vaarannu ilmastonmuutoksen vuoksi mm. lisääntyvien helteiden takia”, sanoo Sydänliiton puheenjohtaja, terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Paula Risikko.

Lisää ilmaston lämpenemisen vaikutuksista sydänsairauksia sairastavien henkilöiden elämään:

https://sydan.fi/fact/ilmastonmuutoksen-vaikutukset-sydanpotilaisiin/

https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmasto-ja-saa/helle/helteen-terveyshaitat

Liu C, Yavar Z, Sun Q. Cardiovascular response to thermoregulatory challenges (review). Am J Physiol 2015;309(11):H1793-812.

Claeys MJ, Rajagoplan S, Nawrot TS, Brook RD. Climate and environmental triggers of acute myocardial infarction. Eur Heart J 2017;38:955-960.

Reija Ruuhela. Impacts of weather and climate on mortality and self-harm in Finland. Academic dissertation, University of Helsinki 2018.