Sydänriskejään voi nopeasti pienentää nauttimalla tummaa suklaata, johon on lisätty neitsytoliiviöljyä. Näin väittävät italialaistutkijat, jotka esittelivät tutkimustulostaan Euroopan kardiologisen seuran kokouksessa Barcelonassa.
Sydäninfarktin sairastaneet miehet saattavat säästyä sydämen vajaatoiminnalta hoitamalla erektiohäiriötään lääkkeillä. Lääkitys näyttäisi tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan myös pidentävän miesten elinikää.
Mikä saa työikäisen tekemään terveyttään edistäviä muutoksia arjessaan? kysyttiin Yksi elämä -terveystalkoiden keskustelutilaisuudessa 12.9. Helsingissä. Tilaisuus oli osa Helsinki Design Weekin kaupunkisuunnittelun installaatiota Kaartin maneesilla.
Kahvin sydänystävällisyydestä on saatu uutta näyttöä. Hollantilaistutkimuksen mukaan kahvia kannattaa juoda, vaikka olisi sairastanut sydänkohtauksen. Espanjalaistutkijat taas ovat todenneet, että neljä kupillista kahvia päivässä pitää ihmisen hengissä.
Jokaisen kansalaisen kannattaa opetella käyttämään automaattista defibrillaattoria eli sydäniskuria. Ja kokemattomankin kannattaa siihen tarttua kohdatessaan äkillisen sydänpysähdyksen saaneen lähimmäisen.
Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax on saanut vuoden liikuttavan johtajan palkinnon, joka myönnetään vuosittain johtajalle, joka konkreettisilla toimillaan, esimerkillään ja kannanotoillaan edistää liikkumista ja liikuntaa niin omassa organisaatiossaan kuin yhteiskunnassa laajemmin.
Sydän Chatin tarkoituksena on tuoda yhteen sydänsairauksia sairastavia eri ikäisiä ihmisiä, jotka voivat jakaa kokemuksiaan, antaa ja saada vertaistukea reaaliajassa olinpaikasta riippumatta.
Kysyin aikoinaan opettajakollegalta, mitä teit kesällä? Hän vastasi lakonisesti: Meinasin. Samaa voisin sanoa itsekin kuluneesta kesästä. Meinasin siivota ne ja ne kaapit. Meinasin liikkua enemmän. Meinasin käydä katsomassa enemmän kesäteatteria ja kuuntelemassa konsertteja. Meinaamiseksi jäi. Mutta ei se mitään. Onneksi tulee syksy. Silloin ei meinata.
Jokaisella meillä on omat voimapaikkamme, joista ammennamme energiaa arjen puurtamiseen. Suurimmalle osalle suomalaisista voimapaikka on edelleen luonnossa. Oman lapsuuteni vahvat paikat ovat yhä mielipaikkoja.
Ranta on pelkkää ryteikköä. Törkyä täynnä. Pulloja, tölkkejä, muovikasseja. Muutamia nuotionpohjia. Vanhat laiturirakenteet paljastavat, että pihapiirissä on eletty ylevämpiäkin aikoja. Valkopurjeiset veneet ja säksättävät keskimoottoripaatit ovat kuljettaneet vallasväkeä rantahuvilaan ja takaisin kaupunkiin.
Ystäväni työskentelee nykyisin USA:ssa lääkärinä. Kun tapasimme kesällä, hän kertoi jutelleensa edellisenä päivänä kahden suomalaisen kollegansa kanssa. Toinen päivitteli sote-lakien etenemisen takkuisuutta, toinen uudistuksen yksityiskohtia. Ystäväni puolestaan päivitteli päivittelyä.
Media pursuaa viestejä siitä, mitä tulisi syödä tai jättää syömättä. Monia kalvaa huono omatunto – ihan turhaan. Ruoka ei ole pelkästään rasvaa, suolaa tai kuitua vaan se on myös nautintoa, tunteita ja yhteisöllisyyttä. Näiden kaikkien osien ymmärtäminen on lähtökohta hyvinvointia edistävälle syömiselle. Ne täydentävät toinen toisiaan, eivät sulje pois.
