Voiko itsensä huijata terveeksi?

Mikä saa työikäisen tekemään terveyttään edistäviä muutoksia arjessaan? kysyttiin Yksi elämä -terveystalkoiden keskustelutilaisuudessa 12.9. Helsingissä. Tilaisuus oli osa Helsinki Design Weekin kaupunkisuunnittelun installaatiota Kaartin maneesilla.

Paneelikeskustelussa pohdittiin, voisiko ihmisen "huijata" pitämään itsestään parempaa huolta palvelumuotoilulla.

Juontaja, Ylen Hyöty- ja tiedetiimin esimiehenä vastikään aloittanut Heikki Valkama, haastatteli mm. Sydänliiton pääsihteeri Tuija Braxia ja StopDia-hankkeen tutkija Saara Pentikäistä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä. 

Braxin mukaan Yksi elämä -terveystalkoot on uudenlaista terveysviestintää ilon ja tekojen kautta. Saara Pentikäinen kertoi, kuinka StopDia-hankkeen "Tuuppaus työelämässä" -projekti johdattaa ihmiset huomaamattaan kohti terveempiä valintoja.

StopDia-tutkimushankkeessa selvitetään, miten tyypin 2 diabetesta ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti nykyisessä ja muuttuvassa Suomessa. Tiedetään, että tyypin 2 diabetes voidaan välttää terveellisillä elintavoilla. Nyt tutkitaan, mitkä ovat parhaat keinot tukea terveyttä edistäviä ruoka- ja liikuntatottumuksia. 

StopDia-hankkeessa kannustetaan kaikkia testaamaan oma diabetesriskinsä osoitteessa www.stopdia.fi. StopDia-tutkimukseen valitut voivat saada tukea elintapoihinsa. Osa tutkittavista saa käyttöönsä kännykkäsovelluksen ja osalle on tarjolla myös ryhmämuotoista ohjausta. Lisäksi tutkimuksen aikana osalla alueen työpaikoista ympäristöä pyritään muokkaamaan terveellisiä elintapoja tukevaksi.

Noin 30 prosenttia suomalaisista on riskissä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Jos edes osalla sairastuminen saataisiin ehkäistyä, merkitsisi tämä suurta säästöä terveysmenoissa. Suomessa kuluu vuosittain arviolta miljardi euroa diabeteksen hoitoon. Tämän lisäksi kustannuksia aiheuttavat sairauspoissaolot ja varhaiset eläköitymiset.

Koska tyypin 2 diabetes on niin yleinen sairaus, unohtuu usein, kuinka vakava ja elämänlaatua heikentävä se pahimmillaan voi olla. Uhkaamassa ovat sydän- ja verisuonitaudit, munuaisten vajaatoiminta, amputaatiot ja näkökyvyn heikkeneminen.

Professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta kertoi, että jo pilottitutkimuksessa on saatu erittäin hyviä tuloksia aineistolähtöisen palvelumuotoilun mahdollisuuksista yksilöllisten elintapaohjauksen menetelmien kehittämisessä. Hän havainnollisti, kuinka pienillä päätöksillä voidaan saada sekä merkittäviä terveydellisiä vaikutuksia että taloudellista hyötyä. Esimerkiksi, jos 45-74-vuotiailla ylipainoisten osuus ja verenpainearvo laskevat prosentilla ja liikunnan määrä ja hedelmien ja kasvisten syönti lisääntyy prosentilla, säästetään suorissa terveydenhuollon kustannuksissa 40 miljoonaa euroa.

Paneelikeskustelua viritellyt Nordkappin luova johtaja Sami Niemelä kertoi palvelumuotoilun mahdollisuuksista tuloksekkaassa terveyden edistämisessä mm. tietoteknisten sovellusten avulla. Hän korosti, että hyvienkin sovellusten on oltava mahdollisimman vaivattomia, jotta ne otetaan käyttöön.

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Itä-Suomen yliopistosta nosti esiin Liikkuva koulu -hankkeen hyvät tulokset ja näkymisen koulujen käytännöissä.

Pitkän linjan HR-asiantuntija Heli Alénin mukaan toimivan työelämän terveysratkaisujen pitää hyödyttää sekä työntekijää, että yritystä. Tuija Brax nosti esiin Helsingin kaupunkipyörät onnistumisena sekä kansalaisten terveyden edistäjänä että taloudellisia säästöjä tuovana ratkaisuna.

Toimistopäällikkö Leena Silfverberg Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosastolta kertoi kaupunkisuunnittelun muutoksesta, josta kaupunkipyörien suosio on yksi esimerkki.