Sydämen vajaatoiminta on sairaus, jossa sydämen pumppaustoiminta pettää. Vakavaa sairautta sairastaa noin 1–2 % suomalaisista ja sen ennuste on usein huono. Lääkäriseura Duodecim on päivittänyt sairauden Käypä hoito -suosituksen. Uudessa suosituksessa sairaus on jaettu neljään vaiheeseen, joista ensimmäiseen riskivaiheeseen kuuluvat muiden muassa henkilöt, joilla on kohonnut verenpaine.
Presidentinvaalien äänestyspaikoilla on mahdollista tukea kotimaan vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Tuhannet vapaaehtoiset toteuttavat keräyksen ympäri Suomen ja suurin osa heistä on itse vammaisia tai pitkäaikaissairaita. Lahjoituksilla järjestetään muun muassa vertaistukea, apuvälineitä, kuntoutusta ja opaskoirien koulutusta.
THL:n julkaisema ensimmäinen kansallisen sydänrekisterin raportti on karua luettavaa. Vain reilulla viidenneksellä sairastuneista LDL-kolesteroliarvo on tavoitetasolla. Joka kolmannelta ei löydy lainkaan mittaustulosta 6-18 kuukautta toimenpiteen jälkeen. Riskitekijöiden paremman seurannan lisäksi tulisi huolehtia siitä, että kaikilla sairastuneilla on mahdollisuus päästä sydänkuntoutukseen.
Hallituksen esitykset tupakka- ja alkoholilakien muuttamisesta uhkaavat heikentää kansanterveyttä ja lisätä sote-kustannuksia entisestään, Tarttumattomien sairauksien järjestöverkosto toteaa. Suuria kansansairauksia edustavat järjestöt muistuttavat, että hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on sote-kustannusten kasvun hillitseminen.
Influenssakausi on alkamassa ja koronatapausten määrät ovat vahvassa kasvussa. Pelkästään influenssaan sairastuu vuosittain 300 000–800 000 suomalaista ja menehtyy arviolta noin 500–2000 henkilöä. Nyt myös koronan takia sairaalahoitoon joutuneiden määrä on lähtenyt kasvuun. Valtaosa heistä on yli 65-vuotiaita. Rokotteen ottaminen on molempiin paras keino suojautua. Rokottautumisen aika on nyt.
Suomen Sydänliitto, Suomen Elvytysneuvosto ja Hätäkeskuslaitos nostavat 16.10. vietettävän Maailman elvytyspäivän kynnyksellä esiin huolensa suomalaisten elvytysvalmiudesta. - Elvytystaito on kansalaistaito, jonka osaamisessa suomalaisilla on paljon parantamisen varaa. Vain 47 % suomalaisista saa sydänpysähdystilanteessa maallikon antamaa elvytystä, kun Euroopan keskiarvo on 58 %.
Suomen vanhimpiin keräyksiin kuuluva Pieni ele -vaalikeräys keräsi vapaaehtoisten avulla lähes miljoona euroa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyväksi. Suomalaisten halu auttaa näkyi tuoton nousemisena 94 prosenttia vuoden 2022 keräyksestä, kun koronarajoitukset eivät enää vaikuttaneet ihmisten toimintaan.
Sydänliitto selvitti laajalla kyselytutkimuksella (N=825), miten sydämen vajaatoimintaa sairastavat kokevat saamansa hoidon tuen. Vastaavaa, koko Suomea kattavaa selvitystä ei ollut aiemmin toteutettu.
Sydänliitto ja sen alueelliset sydänpiirit tekivät vuoden 2022 lopulla selvityksen sepelvaltimotautipotilaiden jatkohoidon järjestämisestä eri hyvinvointialueilla. Selvitys paljasti merkittäviä alueellisia eroja potilaiden mahdollisuuksissa ohjautua suositusten mukaiseen jatkohoitoon esimerkiksi sydäninfarktin tai pallolaajennuksen jälkeen.
Sydänliitto toteutti vuoden 2023 alussa Suomi elvyttää -kyselytutkimuksen. Kyselyllä pyrittiin selvittämään muutosta suomalaisten elvytysvalmiudessa vuosien 2019 ja 2022 välillä. Tuoreen tutkimuksen tuloksia verrattiin Sydänliiton vuonna 2019 tekemään vastaavaan kyselyyn. Suomalaisten elvytysvalmiudet olivat parantuneet kaikilla osa-alueilla.
Vuodesta 1907 lähtien Suomen vammaisille ja sairaille apua tuonut Pieni ele -vaalikeräys on eduskuntavaalien aikana äänestyspaikoilla. Lahjoitusten avulla saadaan järjestettyä esimerkiksi vertaistukea tai kuntoutusta. Pienituloisille ja sairaille piristävät tapahtumat ovat tärkeitä.
Lihavuuden stigma koskettaa myös lapsia ja perheitä. Etenkin, jos lapsen paino on noussut, kokevat vanhemmat huolta, harmitusta, syyllisyyttä ja turhautumistakin sekä avun saannissa että ympäristön suhtautumisessa. Vastuullisempaa painopuhetta tarvitaan sekä yhteiskunnan että terveydenhuollon taholta.
