Sydänliiton Neuvokas perhe on julkaissut uuden perheiden kanssa kehitetyn digitaalisen palvelun. Perhearjen tarkasteluun toteutettu palvelu auttaa kaikkia lapsiperheitä löytämään omissa arkitavoissaan ja -tottumuksissaan olevat vahvuudet ja muutostarpeet. Aiheita ovat mm. ruutuaika, ruokailu, liikunta, kehoitsetunto ja yhteinen aika.
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt pienten lasten vaikeiden sydänlihassairauksien geneettisiä syitä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää diagnostiikassa, perinnöllisyysneuvonnassa, hoitojen kehittämisessä ja hoitopäätösten tekemisessä. Anu Wartiovaaran johtama tutkimusryhmä sai Minervasäätiön tämän vuoden kliinisen lääketieteen tutkimuksen Medix-palkinnon.
Vuosittain toteutettavan Brändien arvostus -tutkimuksen tulokset on taas julkaistu. Vuonna 2019 kaikista tutkituista brändeistä suurimman parannuksen asiakastyytyväisyydessä saavutti Sydänmerkki.
– Leppoisassa lomapyöräilyssä tulee miettineeksi, miksi arkipyöräily toisinaan herättää ristiriitoja, kun kesän liikenteessä näki vain hymyileviä ja toisensa huomioivia kävelijöitä, pyöräilijöitä ja autoilijoita, kirjoittaa Tuija Brax. – Miten säilyttää maltti, ilo ja joustavuus myös silloin, kun liikkeellä on paljon enemmän ihmisiä ja kaikki tuntuvat olevan myöhässä?
– Kesän jälkeen teen aina inventaariota siitä, mitä tuli kesällä tehtyä, Paula Risikko kirjoittaa Sydämen kolumnissaan. – Tälläkin kertaa analyysini tulos on, että kesällä tuli liikuttua enemmän – sitä pitää syksyllä jatkaa. Ruokapuoli sen sijaan vaatii taas tervehdyttämistä. Ei nimittäin ole ihan sama mitä suuhumme laitamme.
Suomalaistutkijat ovat ensimmäistä kertaa osoittaneet kaksi ehkäistävissä olevaa syytä AV-katkoksen taustalta. Hoitamalla verenpaine tehokkaasti elintavoilla ja lääkityksellä, ja toisaalta ehkäisemällä verensokerin kohoaminen normaalipainon ylläpitämisellä ja liikunnalla voitaisiin välttyä AV-katkokselta ja tahdistinhoidolta.
Sydänliitto on käynnistänyt laajan Suomi elvyttää -kyselytutkimuksen suomalaisten elvytystaidoista ja -tiedoista. Kyselyllä pyritään selvittämään paitsi suomalaisten elvytysvalmiuksia myös mahdollisia elvyttämisen esteitä sekä kuinka hyvin sydäniskuri eli defibrillaattori tunnetaan.
Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin ihmisten terveyteen. Vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin ikääntyneillä ja pitkäaikaissairauksia sairastavilla henkilöillä. Ilmastonmuutoksen edetessä lämpötilat nousevat. Merkittävimmät sydänpotilaaseen kohdistuvat haitat ilmenevät hellejaksojen aikana. Sydänsairauksia sairastavien tuleekin ennalta varautua mahdollisiin tuleviin hellejaksoihin.
Sydänliitto palkitsee vuosittain Vuoden sydänterveyden edistäjä -palkinnolla tahon tai henkilön, joka on tehnyt hyvää työtä ihmisten terveyden edistämisessä. Tänä vuonna palkinto jaettiin Satokausikalenterille pitkäjänteisestä työstä kasvisten syömisen edistämisessä.
Sydäntutkimussäätiö on myöntänyt vuoden 2019 apurahat sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen. Sydäntutkimussäätiö tukee tänä vuonna 1,9 miljoonalla eurolla yhteensä 84 sydäntutkijaa tai tutkimusryhmää. Suurimman apurahan saa Antti Sarasteen tutkimusryhmä sydämen vajaatoiminnan kuvantamiseen.
Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti elinluovutukseen, mutta epäilevät, että omat elimet eivät kelpaa luovutettaviksi.
Perheliikunnan teemalla 5.-12.5. vietettävä Sydänviikko on Sydänliiton organisoima sydänterveyden teemaviikko. Tänä vuonna se kannustaa perheitä pyöräilemään sekä retkille lähiluontoon. Sydänviikon tapahtumia on ympäri Suomea yli 400, joista monet tulevat osaksi Suomen Olympiakomitean koordinoimaa Unelmien liikuntapäivää.
Sydänliitto edistää suomalaisten terveyttä ja tukee sairastuneita. Toimimme monipuolisesti niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Olemme noin 60 000 jäsenen sydänyhteisö, joka on järjestäytynyt noin 200 paikalliseen sydänyhdistykseen, 15 alueelliseen sydänpiiriin/-alueeseen ja kolmeen valtakunnalliseen järjestöön (Sydänlapset ja -aikuiset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry ja Karpatiat ry).
Oltermannintie 8
00620 Helsinki
Finland
