​Harrastetuin urheilulaji

Olen saanut tarpeekseni jääkiekon vähättelijöistä. Olen kyllästynyt kuulemaan, kuinka sitä pelataan tosissaan vain kuudessa – seitsemässä maassa.

Lätkän mitätöijät korostavat, kuinka jalkapalloa, maailman levinneintä palloilulajia harrastetaan yli 200 maassa. He muistuttavat myös kori- ja lentopallon sekä tenniksen olevan todellisia maailmanlajeja.

Tuo on totta. Asian jatkuva hokeminen osoittaa silti heikkoa kansallista itsetuntoa, kyvyttömyyttä myöntää, että Suomi on ainakin yhdessä urheilulajissa maailman ehdotonta eliittiä.

En ole tavannut jenkkiä, joka olisi mollannut amerikkalaista jalkapalloa tai baseballia siksi, että ne ovat kansainvälisesti pienlajeja.

Ylivoimaisesti harrastetuin urheilulaji on kuitenkin kävely. Vai väittääkö joku tietävänsä maailmankolkan, missä ei kävellä?

x x x

Suomi saavutti merkittävän maaotteluvoiton 75 vuotta sitten. Suomen ja Ruotsin välillä käytiin 4.–25. toukokuuta 1941 niin kutsuttu maaottelumarssi.

Ruotsin kävelyliitto oli haastanut suomalaiset koko kansan maaotteluun. Tuloksia laskettaessa yksi suomalainen suoritus kerrottiin kahdella, koska ruotsalaisia oli tuolloinkin tuplasti suomalaisiin verrattuna.

Hyväksyttävä suoritus edellytti miehiltä 15 kilometrin lenkin taittamista alle kahdessa tunnissa 20 minuutissa. Naisten ja 10–13 -vuotiaiden lasten tuli selviytyä kympin matkasta alle tunnin ja 40 minuutin. Varsin kovia aikoja, juosta ei saanut.

Suomen Urheiluliiton 100-vuotishistoriikin mukaan vanhin osanottaja oli 94-vuotias mäntsäläläinen Adolf Vilenius. Hänen kerrotaan kävelleen huomattavasti yli 15 kilometriä, koska sekä saapui lähtöpaikalle että poistui maalialueelta kotiinsa jalan.

Suomi voitti ilman väestökerrointakin. Tien päällä hikoili 1 507 111 suomalaista ja 943 952 ruotsalaista.

x x x

Maaottelumarssi rakensi kansallista ja pohjoismaista yhteenkuuluvuutta talvisodasta toipuviin ja kohta uusiin koettelemuksiin joutuviin suomalaisiin.

Samanmielisyyttä ilmensi se, että tapahtuman suomalaisina järjestäjinä olivat muun muassa porvarillinen SVUL ja työväestön TUL.

Reitin hyväksyttäväksi suorittaneet saivat lunastaa Tapio Wirkkalan suunnitteleman pronssimerkin, jossa oli Suomen ja Ruotsin vaakunat sekä kaksi samaan suuntaan rinnakkain askeltavaa ihmishahmoa. Viesti kävi selväksi.

x x x

Yleisradion arkistofilmit ovat sympaattisia. Ne korostavat, kuinka ”kaikki” kynnelle kykenevät osallistuivat marssiin: Aikansa superjulkkis, näyttelijä Tauno Palo leimaamassa suorituskorttiaan, valtiomies Väinö Tanner tupruttelemassa hymyillen pikkusikaria matkanteon lomassa.

Hellyttävin on presidentti Risto Rytiä esittävä uutispätkä. Ilmeisen epäurheilullinen valtionpäämies hoiti urakkansa sliipatussa puvussa, solmio tiukasti kaulassa. Päässään edenhattu, jaloissaan kai nahkapohjakengät.

x x x

Ja kun kerran näyttäviä asioita tapahtui, paikalla oli myös lempinarsistini, kirjailija Olavi Paavolainen. Veikkaan hänen kävelleen smokissa, mikäli teki lenkin ilta-aikaan.

Panu Rajalan pari vuotta sitten kirjoittaman kirjan mukaan Paavolainen käveli huiman ajan, yksi tunti 43 minuuttia. Ja tyrkky kun oli, tarjosi aikaansa julkaistavaksi lehdissä, mutta joutui tiettävästi pettymään.

Dallapé-orkesterin jäsenten sanotaan askeltaneen instrumentteineen, soittaen ja laulaen.

x x x

Suomen eduskunnan urheilukerho haastoi viime syksynä Ruotsin parlamentin urheilukerhon ja koko Ruotsin kansakunnan liikuntamaaotteluun tapahtuman 75-vuotismuistoksi. Vetoomus ei johtanut tuloksiin. Sääli.

Olisin halunnut nähdä, kuinka esimerkiksi goottihiuksinen kirjailija Sofi Oksanen marssii rokkivelho Andy McCoyn soittaessa vierellä kitaraa.

x x x

Ja vielä urheilulajien vertailua: Puolalainen kävelijä Robert Korzeniowski on 2000-luvun toistaiseksi kovin urheilija. Moninkertainen arvokisavoittaja saavutti Sydneyn olympiakisoissakin kultaa sekä 20 kilometrin että 50 kilometrin kävelyssä.

Nosta hattua, pikajuoksija Usain Bolt. Nosta hattua,jalkapalloilija Lionel Messi. 

Matti Simula