Lumi palvelee demokratiaa

Sydän. Auton konepellin harsomaiseen lumikalvoon oli piirretty universaali lemmensymboli. Se vaikutti sirolla, todennäköisesti naisen sormella vetäistyltä kuviolta.

Autonomistaja ilahtui. Hänellä oli ehkä salarakas. Mies pyöri hitaasti ajoneuvonsa ympärillä ja tähyili toiveikkaasti vastapäisen talon valaistuihin ikkunoihin. Ehkä lämpimien tunteiden ilmaisija tuijotti häntä koko ajan. Kutsuakseen vaikka iltateelle.

Ketään ei näkynyt.

***

Näkökulman laajentaminen tuotti pettymyksen. Mahdollinen salarakas ei vaikuttanut uskolliselta. Usean muunkin auton tuulilasia tai konepeltiä koristi sama herkkä piirros. Sydän.

***

Mies oivalsi nopeasti, ettei hän ollutkaan sydäntaiteilijan iloisten tunteiden kohde.

Kuviot tehnyt ohikulkija oli todennäköisesti riemuinnut pitkään jatkuneen mustan, vesisateisen ja epäterveen lämpöisen kauden ainakin hetkellisestä päättymisestä.

Sydämet oli piirretty rakkaudesta lumeen.

***

Ilmastonmuutos uhkaa tehdä lumitalvista entistä harvinaisempia.

Se on sääli. Lunta tarvitsee niin pesivä saimaannorppa, katoilla huhkivan lumenpudottajan bisnes kuin henkitoreissaan oleva suomalainen mäkihyppy.

Ja pohjoismainen demokratia.

***

Mielipiteenvapaus kuuluu demokratian peruskiviin. Demokraattisen valtion tulee antaa kansalaisille edellytykset mielipiteidensä julkituomiseen.

Sydäntaiteilijan piirrokset muistuttivat usein vaille huomiota jäävästä itsestäänselvyydestä: Lumi on käyttökelpoinen media.

Lumi kelpaa julkaisualustaksi sosiaalisen median aikanakin. Se on sananvapautta palveleva luonnontuote.

Hankeen voi piirtää oman eduskuntavaaliehdokkaan numeron, terveiset naapurille tai vaikka kirosanan.

***

Pulju. Kapanen. Saarela. Jalonen.

Tekstit ilmestyivät tammikuun kuudennen päivän aamuyönä neljän peräkkäin pysäköidyn auton takalaseihin. Kirjoittaja halusi kiittää nuoria maailmanmestarijääkiekkoilijoita Jesse Puljujärveä, Kasperi Kapasta ja Aleksi Saarelaa sekä heidän valmentajaansa Jukka Jalosta.

Miten olisivat juhlijat ilmaisseet ilonsa, ellei olisi ollut lunta? Huutaneet kai kurkku suorana. Ja herättäneet puolet korttelin asukkaista.

Juhlijat olisivat voineet myös spreijata tähtien nimet talojen julkisivuihin. Siihen ei ollut nyt tarvetta. ”Kiitos, lumi”, ylistävät asunto-osakeyhtiöiden osakkaat.

***

Lumi edesauttaa maahanmuuttajien kotoutumista.

Marraskuussa, lumen ujon ensikäväisyn aikana ilmestyi autoihin yhdessä helsinkiläisessä kaupunginosassa arabiankielisiä tekstejä. Synkkien maailmantapahtumien pelästyttämät ihmiset huolestuivat.

Arabiantaitaja rauhoitti hätääntyneitä: Tekstit olivat arabiankielisiä ihmisten etunimiä.

Maahanmuuttajanuoret olivat oivaltaneet jotakin perisuomalaista, lumen käyttökelpoisuuden viestimenä.

***

Lumi antaa mahdollisuuden edistää yhteiskuntarauhaa.

Kaverillinen lumisota on sallittua. Maahanmuuttokeskuksiin tehtävät polttopulloiskut eivät, eivät liioin niin kutsuttujen anarkistien pesäpallomailarynnäköt poliisia vastaan.

***

Taiteilijat voivat olla vallanpitäjien leppymättömiä kriitikoita. Vain avoin, demokraattinen yhteiskunta sallii taiteentekemisen vapauden. Sitäkin lumi edesauttaa.

Veikkaan, että lumi on opastanut monia suomalaisia kuvataiteilijoita ja muotoilijoita heidän ensiaskeleissaan. Lumiukkojen teosta lienevät Wäinö Aaltonen, Eila Hiltunen ja Armi Ratiakin aloittaneet uransa. Ehkä myös oman tiensä kulkijat Kalervo Palsa, Harro Koskinen, Miina Äkkijyrkkä.

***

Lumi tuo valoa. Se auttaa kansalaisia näkemään paremmin.

Jos olisin diktaattori, kieltäisin lumen. Pyrkisin kaikin keinoin edistämään ilmaston lämpenemistä. Se kaventaisi kansalaisten mahdollisuutta hyödyntää tuota pirullista sananvapauden ja ilmaisunvapauden välikappaletta.

***

Ja mikä parasta. Viimeistään kevät sulattaa lumeen piirretyt viivat. Kesällä niitä ei enää kukaan muista. Ei ole vaaraa joutua syytetyksi takinkäännöstä.

Mutta nyt, antaa pyryttää. Let it Snow, kuten Dean Martin sattuvasti totesi.

Matti Simula