Hallituksen terveyden edistämisen tavoitteet herättävät toivoa

Hallituksen strategiset tavoitteet terveyden edistämisestä herättävät toivoa, säästöjen kerrannaisvaikutuksia varmaankin arvioidaan ennen kutakin budjettiriihtä.

Maahan on saatu hallitus, joka nauttii eduskunnan selvän enemmistön luottamusta. Pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelman otsikko kuuluu: ”Ratkaisujen Suomi”. Otsikkovalinta lupaa hyvää sen suhteen, että hallitus pyrkii välttämään ongelmien kohtaamisen lykkäämisen.

Moniarvoisessa ja toimivassa demokratiassa on selvää, että hallituksen poliittisista valinnoista ollaan montaa mieltä. Yksi uskoo lisävelalla elvyttämiseen, toinen pitää sitä vastuuttomana tuhontienä. Niiden keskuudessa, jotka uskovat hallituksen tavoitteen velkaantumisen hillitsemisestä olevan oikea, vallitsee useita erilaisia näkemyksiä siitä, minkälaiset rakenteelliset uudistukset ja suoranaiset säästötoimet olisivat parhaat mahdolliset takaamaan mahdollisimman oikeudenmukaisen tulevaisuuden.

Siitä, että on erilaisia perusteltuja näkemyksiä, ei seuraa, että niitä kaikkia voidaan toteuttaa. Vastuullinen hallitus tekee sen, minkä parhaaksi näkee ja minkä suhteen se saa keskinäisen yhteisymmärryksen. Viisas hallitus sitoutuu toiminnassaan avoimuuteen, päätösten huolelliseen valmisteluun ja tuo julki valmiutensa muuttaa politiikkaansa, jos ajat niin vaativat.

Kun hallitus on nyt valinnut säästöjen ja rakenneuudistusten tien, on selvää, että lyhyellä aikavälillä yksittäiset säästöpäätökset voivat olla jostakin näkökulmasta vääriä, jopa kohtuuttomia. Potilasjärjestöt ovat omalta osaltaan jo reagoineet osaan näistä säästöistä kannanotolla. Sydänliitto kuuluu 36 potilasjärjestön POTKA-verkostoon. Sen erityinen huoli on lääkekorvausten heikentyminen tavalla, joka on kovaa kaikista köyhimmille kotitalouksille.

Huoli kaikista köyhimpien sairaiden kyvystä selvitä arjessa ja saada tarvitsemansa hoito ja lääkitys on vakava. Se muuttuu vieläkin vakavammaksi, jos käy niin, että ennen lopullisia säästöpäätöksiä hallitus ei arvioi säästöjen kumulatiivisia vaikutuksia. Silloin on riski, että osalle väestöstä kertyy eri säästöjen kerrannaisvaikutusten vuoksi kannettavakseen huomattavasti muita suurempi taakka. Uskon hallituksen vielä varmistavan, ettei näin pääse käymään. Tämän kaltaisesta kaikista haavoittuvammassa asemassa olevien ihmisten suojaamisesta vallitsi laaja yksimielisyys ennen vaaleja mm. eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.

Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa on kuitenkin myös hyvin tervetulleita osuuksia ja ne liittyvät etenkin terveyspolitiikkaan. Jo ohjelman alkumetreillä mainitaan terveys ja hyvinvointi strategisista tavoitteista ensimmäisenä. Sydänliiton kannalta on myös hyvä, että hallitus nimeää terveyspolitiikan strategiseksi kumppaniksi kansalaisjärjestöt siinä missä kunnat ja valtion eri toimijat. Olemme iloisia myös liikunnan lisäämisestä koulupäiviin.

Hyvinvointi- ja terveys -osiossa hallitus asettaa tavoitteita sekä kymmenen vuoden päähän että tälle vaalikaudelle. Kymmenen vuoden tavoite on hyvin linjassa Sydänliiton strategian kanssa. Ohjelmassa mm. tavoitellaan tilaa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistusten myötä on määrä saada verorahoilla enemmän terveyttä ja hyvinvointia.

Hallituskauden tavoitteista nostetaan erikseen esille myös hyvinvointierojen kaventuminen, sote-uudistus ja järjestötyön ja vapaaehtoistoiminnan helpottaminen sekä ikääntyneiden kotiin saatavat palvelut.

Terveyden edistäminen on nostettu hallituskauden yhdeksi kärkihankkeeksi aika näyttävästi. Erityisen iloinen on syytä olla siitä, että hallitus näyttää pyrkivän välttämään sen helmasynnin, että hallitus puuhaa jotain lyhytkestoisia projekteja, joissa seminaareja riittää, mutta joiden vaikutus kansalaisten arkeen jää ohueksi. Näin uskallan päätellä mm. sitä, että ohjelmassa erikseen mainitaan, että jo hyväksi havaittuja käytänteitä on tarkoitus vahvistaa. Tämä luo hyvän pohjan niin Sydänliiton, Yksi elämä -hankkeen kuin tarttumattomien tautien verkostonkin työlle.

Sydänliiton tavoitteiden kannalta on erikseen vielä mainittava, että kuntoutusjärjestelmä on määrä uudistaa kokonaan. Meillä on siihen prosessiin paljon annettavaa.

Kyynikko voi lukea yllä olevia strategisia tavoitteita niin kuin kunnon kyynikon tuleekin lukea. Että ne ovat yhtä tyhjän kanssa, kun samaan aikaan toisaalla etuuksia leikataan ja palveluita heikennetään. Optimisti minussa pistää kuitenkin hanttiin. Hallitus on nimittäin erikseen luvannut alkusyksyyn mennessä asettaa yksityiskohtaiset mittarit, joilla tälle vaalikaudelle asetettujen tavoitteiden toteutumista tullaan arvioimaan. Hallitus pistää itsensä alttiiksi julkiselle objektiiviselle mittaamiselle, mikä minussa herättää paitsi luottamusta, myös uskoa siihen, että hallitus aikoo oikeasti keskittyä jo esim. Yksi elämä -työssä hyväksi havaittujen toimintamallien levittämiseen. Hallituskauden aikana ei voida saavuttaa näissä olosuhteissa kunnianhimoisia ja mitattavissa olevia tuloksia, jos keskitytään pitämään seinaareja ja juhlapuheita ja keksimään pyörää uudestaan.

Hallituksen lupaus omien saavutustensa julkisesta yksityiskohtaisesta mittaamisesta on sikälikin hyvä, että se tarkoittanee sitä, että hallitus aikoo käyttää THL:ää ja muita riippumattomia tahoja uudistusten vaikutuksien seuraamisessa. Tällainen asenne on rohkea ja klassisten hyvän hallinnon periaatteiden mukainen.

Sydänliiton edustajana yhdessä muiden ns. tarttumattomien tautien verkoston jäsenten kanssa kokoonnuimme jo viime perjantaina STM:ssä pohtimaan kansanterveystyön uusia tuulia. Työlle antaa pohjaa sekä uusi hallitusohjelma että Suomen YK:lle antama lupaus vähentää tarttumattomia tauteja neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä. Haluamme olla mukana pitämässä tästä lupauksesta kiinni. 

Tuija Brax, Sydänliiton pääsihteeri