Hyviin hoitotuloksiin pääseminen edellyttää, että järjestelmä toimii saumattomasti ensihoidosta kuntoutukseen. Sairaalaverkkoon tehtävien muutosten takia välimatkat yöpäivystyksiin ja erikoissairaanhoitoon uhkaavat pidentyä joillakin paikkakunnilla vuodesta 2026 alkaen.
Asiakasmaksujen korotukset ja hoitotakuun pidentäminen tulevat vaikeuttamaan hoitoon pääsyä. Tämä taas lisää sairastavuutta ja voi kasvattaa väestön terveyseroja. Hoitotakuun päivämäärärajoja tärkeämpää on kuitenkin potilaan oireiden ja sairauden mukainen oikea-aikainen terveydenhuollon kontakti ja hoidon jatkuvuus.
Mummodisko ry:lle on myönnetty Suomen Sydänliiton alueellinen sydänterveyden edistämisen kunniamaininta. Mummodisko-konsepti mahdollistaa ikäihmisille uudenlaisia matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Mummodiskon tarkoituksena on tuoda iloa ja piristystä ikäihmisten arkeen ihmisten omasta toimintakyvystä ja olosuhteista riippumatta.
Kansanterveyden kriisi on vakava. Suuria kansansairauksia edustava Tarttumattomien sairauksien järjestöverkosto vaatii hallitusta siirtymään sanoista tekoihin terveysperusteisen verotuksen edistämiseksi.
Sydämen vajaatoiminta on sairaus, jossa sydämen pumppaustoiminta pettää. Vakavaa sairautta sairastaa noin 1–2 % suomalaisista ja sen ennuste on usein huono. Lääkäriseura Duodecim on päivittänyt sairauden Käypä hoito -suosituksen. Uudessa suosituksessa sairaus on jaettu neljään vaiheeseen, joista ensimmäiseen riskivaiheeseen kuuluvat muiden muassa henkilöt, joilla on kohonnut verenpaine.
Presidentinvaalien äänestyspaikoilla on mahdollista tukea kotimaan vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Tuhannet vapaaehtoiset toteuttavat keräyksen ympäri Suomen ja suurin osa heistä on itse vammaisia tai pitkäaikaissairaita. Lahjoituksilla järjestetään muun muassa vertaistukea, apuvälineitä, kuntoutusta ja opaskoirien koulutusta.
THL:n julkaisema ensimmäinen kansallisen sydänrekisterin raportti on karua luettavaa. Vain reilulla viidenneksellä sairastuneista LDL-kolesteroliarvo on tavoitetasolla. Joka kolmannelta ei löydy lainkaan mittaustulosta 6-18 kuukautta toimenpiteen jälkeen. Riskitekijöiden paremman seurannan lisäksi tulisi huolehtia siitä, että kaikilla sairastuneilla on mahdollisuus päästä sydänkuntoutukseen.
Hallituksen esitykset tupakka- ja alkoholilakien muuttamisesta uhkaavat heikentää kansanterveyttä ja lisätä sote-kustannuksia entisestään, Tarttumattomien sairauksien järjestöverkosto toteaa. Suuria kansansairauksia edustavat järjestöt muistuttavat, että hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on sote-kustannusten kasvun hillitseminen.
Influenssakausi on alkamassa ja koronatapausten määrät ovat vahvassa kasvussa. Pelkästään influenssaan sairastuu vuosittain 300 000–800 000 suomalaista ja menehtyy arviolta noin 500–2000 henkilöä. Nyt myös koronan takia sairaalahoitoon joutuneiden määrä on lähtenyt kasvuun. Valtaosa heistä on yli 65-vuotiaita. Rokotteen ottaminen on molempiin paras keino suojautua. Rokottautumisen aika on nyt.
Suomen Sydänliitto, Suomen Elvytysneuvosto ja Hätäkeskuslaitos nostavat 16.10. vietettävän Maailman elvytyspäivän kynnyksellä esiin huolensa suomalaisten elvytysvalmiudesta. - Elvytystaito on kansalaistaito, jonka osaamisessa suomalaisilla on paljon parantamisen varaa. Vain 47 % suomalaisista saa sydänpysähdystilanteessa maallikon antamaa elvytystä, kun Euroopan keskiarvo on 58 %.
Suomen vanhimpiin keräyksiin kuuluva Pieni ele -vaalikeräys keräsi vapaaehtoisten avulla lähes miljoona euroa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyväksi. Suomalaisten halu auttaa näkyi tuoton nousemisena 94 prosenttia vuoden 2022 keräyksestä, kun koronarajoitukset eivät enää vaikuttaneet ihmisten toimintaan.
Sydänliitto selvitti laajalla kyselytutkimuksella (N=825), miten sydämen vajaatoimintaa sairastavat kokevat saamansa hoidon tuen. Vastaavaa, koko Suomea kattavaa selvitystä ei ollut aiemmin toteutettu.
