Sydänliitto käy maakunnalliset sydänsoteriihet: Kenellä vastuu sydänpotilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta?

Sydänliitto käy jokaisessa maakunnassa keskustelun siitä, miten sotea tullaan johtamaan niin, että varmistetaan sydänpotilaan kokonaisvaltainen hoito ilman, että hoito katkeaa siirryttäessä terveydenhuollossa vastuualueelta toiselle – kuten erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Sydänsoteriihien kierros alkoi tänään Pohjois-Savon maakunnassa Kuopiossa.

Tällä hetkellä tieto sydänpotilaan jatkohoidon tarpeesta jää liian usein siirtymättä hoitotaholta toiselle. Sydänliitto haluaa, että tulevaisuudessa joku ottaa kokonaisvastuun potilaan hoitopolusta niin, että erikoissairaanhoidossa tehdyn toimenpiteen jälkeen potilas ohjataan perusterveydenhuollon säännöllisen seurannan ja esim. järjestöjen organisoiman sopeutumisvalmennuksen, vertaistuen ja kannustavan elintapaneuvonnan pariin.

Sydänliiton huoli perustuu paitsi sen omiin potilaskyselyihin ja -palautteisiin myös Euro Heart Index (2016) -tietoihin. (Euro Heart Index on 31 maata kattava vertailu, jossa kansallisiin tilastoihin ja puolueettomiin tutkimuksiin perustuen on pisteytetty ennaltaehkäisyn ja hoidon toimenpiteet, hoidon saatavuus ja hoidon tulokset.)

Euro Heart Indexin mukaan Suomessa erikoissairaanhoito toimenpiteineen toimii eurooppalaisittain hyvin, mutta hoidon jatkuminen sen jälkeen on kaukana eurooppalaisesta kärjestä. Suomi ei ole länsieurooppalaisessa seurassa jatkohoidon osalta.

Niissä maissa, joissa hoitoketju toimii hyvin, käytössä ovat laaturekisterit, joiden avulla on mahdollista puolueettomasti vertailla sekä yksittäisten hoitotoimenpiteiden onnistumista, että kuntoutuksen ja perusterveydenhuollon toimivuutta.

– Suomen nykyinen järjestelmä on pirstaleinen ja siksi haasteellinen avoimuuden ja demokratian kannalta. Sydänliitto ajaa valtakunnallista laaturekisteriä ja käy sydänsoteriihissään jokaisen maakunnan kanssa keskustelun siitä, kenellä on jatkossa vastuu sydänpotilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta ja uudelleen sairastumisen ehkäisemisestä, pääsihteeri Tuija Brax sanoo.

Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko korosti järjestöjen merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hän muistutti, että monet nykyisin itsestään selvyytenä pidetyt julkisen sektorin palvelut ovat aikoinaan syntyneet sosiaali- ja terveysjärjestöjen kehittäminä ja tuottamina.

– Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä myös järjestöjen rooli on haluttu pitää vahvana. Järjestöt voivat toimia palveluiden tuottajina, ja ne ovat tärkeitä toimijoita myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä niin maakunnissa kuin kunnissakin.

Risikko toi esille myös järjestöjen roolin matalan kynnyksen palvelujen tarjoajina. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn mukaan kävijöitä on matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa noin 630 000/vuosi ja käyntikertoja yli 3 miljoona/vuosi. Vertaistukiryhmiä järjestettiin yli 20 000 kertaa ja niihin osallistuttiin yli 1 150 000 kertaa.

Sydänliitto on kehittänyt Tulppa-kuntoutuksen valtimotauteja sairastaville ja sairastumisvaarassa oleville. Ryhmäkuntoutus on vertailuissa todettu kustannustehokkaaksi ja luontevaksi osaksi hoitoa. Tulppa on vakiintunut 12 sairaanhoitopiiriin ja ohjaajiksi on koulutettu noin tuhat (1 000) terveydenhuollon ammattilaista. Sydänliitto haluaa varmistaa, että sote-uudistus ei vaaranna tätä toimivaa ja kustannustehokasta kuntoutusmuotoa.

– Järjestöjen tarjoama omahoidon tuki ja vertaistuki ovat tärkeä osa hyvinvointipalveluiden kokonaisuutta. Näiden toimintojen jatkuvuudesta tulee huolehtia myös uudessa sote-järjestelmässä, Paula Risikko muistutti.