​Laaturekisteri – vai pitäisikö sanoa hyvien lisävuosien rekisteri?

Sydänliitto tulee järjestämään pitkin maata useita Sydänsoteriihiä, joissa keskeisten sote-vaikuttajien ja sydänväen kanssa käydään läpi, miten kussakin maakunnassa saadaan sydänpotilaan hoitopolut nykyistä ehjimmiksi ja ennaltaehkäisevä työ laaja-alaisemmaksi ja vaikuttavammaksi kuin tänään. Ensimmäiset riihet Kuopiossa ja Porissa ehditään puida jo tänä vuonna. Loput pidetään ensi vuoden aikana.

Kertauksen vuoksi lähtötilanteestamme todettakoon, että sydänsairauksien erikoissairaanhoito on Suomessa varsin hyvää, monilta osin erittäin hyvää. Sen sijaan ennaltaehkäisevässä työssä ja sairauksien akuutin hoidon tai diagnoosin jälkeisessä perusterveydenhuollossa ja vertaistuessa tai sopeutumisvalmennuksessa emme ole lähelläkään eurooppalaista kärkeä, joilta osin olemme suorastaan kehnoja (Euro Heart Index 2016).

Osasyynä tälle jälkimmäiselle huonolle tolalle pidetään sitä, että meiltä puuttuu kattava sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyä ja koko hoitoketjun toteutumista ja onnistumista seuraava laaturekisteri. Näin sekä maakuntien ja sairaaloiden että yksittäisten sote-keskusten johtajilta puuttuu keskeistä tietoa siitä, kuinka hyvin potilas pärjää operaation jälkeen ja onnistutaanko esim. infarktin uusiminen estämään.

Tämä sama tieto siitä, miten jatkossa maakunnittaiset hoitoketjut pärjäävät laatuvertailussa, tarvittaisiin myös meidän jokaisen kansalaisen käyttöön, kuten esim. Ruotsissa tapahtuu. Valinnanvapaus antaa mahdollisuuden parantaa hoitoketjujen laatua ja siten lisätä meidän ihmisten hyvien elinpäivin määrää, jos valitsijalla on käytössään puolueetonta tietoa siitä, kuinka hyvää palvelua kukin palveluntuottaja ja hoitoketju tuottavat.

Sydänliitto on jo sote-uudistuksen edellisissä vaiheissa tuottanut listan siitä, mitä tietoa rekistereihin olisi kerättävä esim. sepelvaltimotautipotilaan osalta. Olemme jakaneet tätä tietoa myös sote-valmistelijoille ja eduskunnan sydänryhmäläisille, jotka ovat tehneet asiasta yhdessä munuais- ja maksaryhmän jäsenten kanssa hienon kirjallisen kysymyksen. (KK 244/2017, ed. Tanus ym.) 

Vastauksessaan kansanedustajien kysymykseen ministeri Rehula iloksemme katsoi laaturekisterin tarpeelliseksi, mutta ei vielä luvannut tarkkaa aikataulua, rahoitusta ja vastuutahoa asialle. Sydänliitto jatkaa asian ajamista yhdessä alan muiden asiantuntijoiden kanssa. Asialla on sikäli kiire, että sote-uudistukseen liittyviä valtavia satojen miljoonien eurojen tietojärjestelmäinvestointeja suunnitellaan jo kovaa vauhtia. Järjestelmien pitäisi olla valmiiksi sellaisiksi suunniteltuja, että ne taipuvat palvelemaan myös laaturekisterin tarpeita. Tarvittavat tiedot esim. hoitoon pääsystä, operaatioiden kulusta ja myöhemmästä hoitotasapainosta pitää saada aineistosta, joka syntyy osana varsinaista hoitoa. Laaturekisterit eivät saa tuottaa lisää hallinnollista stressiä hoitohenkilökunnalle.

Kattavia laaturekistereitä odotellessa voimme jo nyt Sydänsoteriihissä edistää hoitopolkujen syntyä ja niiden laatutyötä joiltain osin. Eri maakuntien sote-tietopaketteja tullaan vertailemaan valtakunnallisesti. Fiksut maakunnat voivat myös omin päätöksin tehdä merkittävää laatutyötä mm. vaatimalla itseltään ja palveluntuottajilta laatutekoja sote-lakien sallimissa puitteissa.

Laatuerot hoitoketjuissa ovat merkittäviä. Hyvä laatu tuottaa toimintakykyä ja lisävuosia. Laaturekisteri kuulostaa sanana kaikkea muuta kuin lisävuosilta ja paremmalta elämältä. Mikä neuvoksi, hyvä sydänväki? Pitäisikö meidän lanseerata Sydänsoteriihissä jokin puhuttelevampi termi? Lisävuosien rekisteri? Miten saamme sote-päättäjät ymmärtämään, että laaturekisterit eivät ole tylsiä, vaan niiden avulla tuotetaan hyviä päiviä, vuosia, mahdollisuuksia onneen ja rakkauteen? Siinä sivussa ne myös kohdentavat rahoja viisaasti.