Digitaalinen sydänkuntoutus saapui Pohjois-Karjalaan – uudet sepelvaltimotautipotilaat heti mukaan

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun Sote on käynnistänyt pilotin, jossa sepelvaltimotautidiagnoosin saavat henkilöt ohjataan Sydänliiton kehittämän Tulppa-verkkovalmennuksen eli digitaalisen sydänkuntoutuksen pariin. Kuntoutusta testataan osana Siun Soten sepelvaltimotautipotilaan digitaalista hoitopolkua vuoden 2025 ajan. Ohjaukset kuntoutukseen tehdään helmikuun ja toukokuun välillä ja varsinaiset kuntoutusjaksot ajoittuvat maaliskuusta joulukuuhun.

Pohjois-Karjala kolmas digitaalista sydänkuntoutusta tarjoava hyvinvointialue

Sydänliiton kehittämää digitaalista sydänkuntoutusta tarjotaan tällä hetkellä vain Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun Sote on siis pilotillaan kolmas hyvinvointialue, joka mahdollistaa sepelvaltimotautipotilailleen digitaalisen sydänkuntoutuksen.

”Digitaalisella sepelvaltimotaudin valmennuksella on entistä keskeisempi rooli samalla, kun perusterveydenhuollon niukat resurssit aiheuttavat suuren haasteen sydänpotilaiden ennustetta parantavalle sekundaaripreventiolle. Riskitekijöiden tehokas hoito on tutkitusti kustannusvaikuttavaa ja tarjoaa suuren säästöpotentiaalin sen lisäksi, että se parantaa potilaiden elämänlaatua sekä estää uusia tapahtumia ja sydänkuolemia”, kertoo sydänkeskuksen ylilääkäri ja kardiologian professori Tuomas Rissanen.

Alueellinen sairastavuus jo vuosikymmeniä Suomen suurinta

THL:n tuoreen (1/2025) raportin mukaan terveyden alue-erot ovat pysyneet vuosikymmeniä samanlaisena: Länsi- ja Etelä-Suomessa väestö on terveempää kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Pohjois-Karjala kantaa Pohjois-Savon kanssa kyseenalaista kunniaa sairaimpien suomalaisten alueina. (1)

”Valitettavasti Pohjois-Karjalalla on pitkät perinteet sydänsairauksien kohdalla. Tämänkin takia on tärkeää, että sepelvaltimotautipotilaiden hoito ja kuntoutusmahdollisuudet pidetään meillä korkealla tasolla. Pohjois-Karjalassa pitkät välimatkat luovat omat haasteensa esimerkiksi kuntoutukselle, joten on hienoa, että olemme saaneet digitaalisia ratkaisuja täydentämään palveluja. Kansainväliset ja kansalliset suositukset puhuvat sydänkuntoutuksen puolesta.”, kertoo Sydänliitto Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Annika Immonen.

Sydänkuntoutus antaa voimavaroja omahoidon toteutumiselle

Sairastuminen sepelvaltimotautiin pysäyttää. Kuntoutuminen on elämän uudelleenrakentamista sairauden kanssa. Tuen saaminen on jokaiselle sairastuneelle tärkeää, vaikka tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Tuella voidaan vahvistaa muiden muassa tärkeän omahoidon toteutuminen. Digitaalisen sydänkuntoutuksen etuna on saavutettavuus ja riippumattomuus asuinpaikasta sekä sujuvuus arjen ja kuntoutuksen yhdistämisessä.

”Tavoitteenamme on antaa monipuolista tietoa sydänkuntoutujille, tukea omahoitoa ja tarjota ryhmän vertaistukea kuntoutujan omalla valmennuspolulla. On ollut ilo huomata, miten terveysasemilta on lähdetty innolla pilottiin mukaan ja oppimaan uutta. Yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä sydänkuntoutuksen kehittämiseksi todella toimii.”, kertoo sydänkuntoutuksen ohjaaja Emma Eskelinen.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen SiunSoten digitaalisen sydänkuntoutuksen pilottia on ollut osarahoittamassa Novo Nordisk.

1. Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen : Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025 Raportti : 2025_001

Lisätietoa:

Sara Sutela, sairastuneen tuen ja kuntoutuksen asiantuntija, Sydänliitto
sara.sutela@sydanliitto.fi
p. 044 510 8778

Jaana Kuittinen, asiantuntijahoitaja, Siun Sote
jaana.kuittinen@siunsote.fi
p. 050 3898 796

Annika Immonen, toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan sydänpiiri
annika.immonen@sydan.fi
p. 050 4343 997