Ohita

Uutisarkisto

  • ​Palliatiivisen hoidon saatavuudessa on suuria alueellisia eroja

    Saattohoidon järjestämisessä on suuria alueellisia eroja. Saattohoito-osastoja ja -koteja on vain suurissa kaupungeissa, ja kotisaattohoidon saatavuudessa on suuria puutteita. Harvoissa sairaaloissa on saatavilla palliatiivisen hoidon erityispätevyyden omaavien lääkäreiden konsultaatioapua, päivystyksellisestä tuesta puhumattakaan. Myös hoitohenkilökunta tarvitsee lisäkoulutusta.

  • ​Harvinaista tautia sairastava tarvitsee moniammatillista tukea

    Harvinaisten sairauksien päivää vietetään 28.2. Teemapäivä muistuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisen hyödyistä ja merkityksestä harvinaissairaiden elämään ja elämänlaatuun. Harvinainen sairaus tai vamma koskettaa yli 300 000 suomalaista ja heidän läheisiään.

  • Sydäntyö – valoa sanoilla ja teoilla

    Meitä Sydänliiton jäseniä yhdistävät sanat ja teot, joilla pyrimme lisäämään eri keinoin kaiken ikäisten sydänterveyttä, tukemaan sairastuneita ja vaikuttamaan sydänsairauksien laadukkaaseen hoitoon. Sydäntyössä riittää meillä kaikilla paljon tehtävää. Tehdään työtä jatkossakin sellaisilla sanoilla ja teoilla, jotka luovat valoa toisen ihmisen elämään ja koko yhteiskuntaan.

  • Asiantuntijavalmistelun käynnistäminen on usein hyvä uutinen

    Sydänliiton tämän hetken tärkeimmät esitykset sydänhoidon parantamiseksi ja terveyden edistämiseksi ovat monelta osin sidoksissa sote- ja sotu-uudistuksiin, joiden valmistelussa ei vielä ole löydetty ehkä parasta tapaa yhdistää ilmeinen tarve muutoksille ja huolellinen valmistelu. Tämä on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan. Parlamentaarinen valmistelu tarvitaan soteen.

  • ​Oodissa puhuttiin rahasta terveyden ehdoilla

    Kansan ja poliitikkojen mielipiteitä terveyden edistämisestä ja rahasta tarkasteltiin Yksi elämän ja Hoiva&Terveyden Puhutaan rahasta -seminaarissa helmikuun alussa. Oodi-kirjastossa Helsingissä pidetyn tilaisuuden avasi Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax, joka muistutti ajankohtaisten laskelmien tärkeydestä liittyen siihen, mitä investointi terveyden edistämiseen tuottaa säästöinä.

  • ​Kasviravintolisillä haitallisia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa

    Kasviravintolisät ovat enimmäkseen turvallisia terveille, mutta yhtäaikainen käyttö lääkkeiden kanssa voi olla haitallista. Mitä useampaa lääkettä ja ravintolisää käyttää, sitä suurempia ovat mahdolliset ongelmat. Kasviravintolisien käyttöä ei suositella lapsille tai raskaana oleville.

  • Koko yhteiskunta vaikuttaa terveyteen

    Ei ole yhdentekevää millaista Suomea rakennamme, sillä kaikki vaikuttaa myös terveyteen. Neljä ”teetä” – talous, työ, terveys ja turvallisuus – kietoutuvat yhä voimakkaammin toisiinsa. Tämä on hyvä uudenkin eduskunnan muistaa.

  • Suomalaisten syömistottumusten muutoksessa on paljon hyvääkin

    ​Lähes kaikki suomalaiset syövät edelleen liikaa suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa. Kuidun ja kasvisten käyttö jää reilusti alle tavoitteen. Positiivista on, että sokerin käyttö on suurimmalla osalla kunnossa ja välttämättömiä rasvahappojakin saadaan keskimäärin riittävästi. Tulokset ovat tuoreita lukuja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen äskettäin julkaisemasta FinRavinto 2017 -raportista.

  • Hei, mitä sinulle kuuluu?

    Viime aikoina meillä Suomessa on herännyt keskustelu siitä, kuinka meidän olisi hyvä osata kysyä ainakin silloin tällöin työkavereilta ja tutuilta, mitä kuuluu ja pysähtyä oikeasti kuuntelemaan vastaus. Sydänliiton toiminnassa puheeksi ottaminen on ollut tärkeä teema jo vuosikymmeniä. Olemme ottaneet puheeksi mm. liikuntaa, ruokaa, nukkumista, liiallista istumista ja ihmissuhteiden hoitamista.

  • Painonpudotus vähentää eteisvärinää

    Australialaisessa LEGACY-tutkimuksessa osoitettiin jo aiemmin, että painonpudotuksella voitiin merkittävästi vähentää oireista eteisvärinää. Tutkimuksen aineistosta selvitettiin nyt, voisiko laihtumalla jopa kääntää eteisvärinän taudinkulku. Tulokset ovat selviä. Laihduttamalla eteisvärinäsairauden eteneminen voitiin pysäyttää, jolloin kohtauksia esiintyi vähemmän.

  • Sydänliitto edellyttää sydänkuntoutuksen aseman vahvistamista Suomessa

    ​Tällä hetkellä arviolta vain joka viides suomalainen sepelvaltimotautipotilas ohjautuu sydänkuntoutukseen. Asiaan on saatava muutos. Käypä hoito -suosituksia ollaan juuri päivittämässä, ja Sydänliiton tavoitteena on nostaa sydänkuntoutus sen ansaitsemaan asemaan uusissa hoitosuosituksissa.

Näytä lisää