Ystäväni työskentelee nykyisin USA:ssa lääkärinä. Kun tapasimme kesällä, hän kertoi jutelleensa edellisenä päivänä kahden suomalaisen kollegansa kanssa. Toinen päivitteli sote-lakien etenemisen takkuisuutta, toinen uudistuksen yksityiskohtia. Ystäväni puolestaan päivitteli päivittelyä.
Media pursuaa viestejä siitä, mitä tulisi syödä tai jättää syömättä. Monia kalvaa huono omatunto – ihan turhaan. Ruoka ei ole pelkästään rasvaa, suolaa tai kuitua vaan se on myös nautintoa, tunteita ja yhteisöllisyyttä. Näiden kaikkien osien ymmärtäminen on lähtökohta hyvinvointia edistävälle syömiselle. Ne täydentävät toinen toisiaan, eivät sulje pois.
Pitkään jatkunut psyykkinen stressi, kuten masennus ja ahdistuneisuus lisää vakaata sydän- ja verisuonitautia sairastavien menehtymisvaaraa. Jos oireet ovat lieviä, ne eivät pitkään jatkuessakaan lyhennä elinaikaa.
Sydänkohtaus iskee tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan todennäköisimmin maanantaina ja talven juhlapyhien aikana. Pienimmillään sydänkohtauksen vaara on viikonloppuisin ja kesälomalla. Tutkijat uskovat tämän johtuvan psykososiaalisten vaatimusten ja stressin heijastumisesta biologiseen rytmiimme.
Jo vauvoille suunnattu ravitsemusneuvonta heijastuu pitkällä aikavälillä koko perheen ruokatapoihin ja rasva-aineenvaihduntaan. Tähän tulokseen ovat tulleet suomalaistutkijat, jotka seurasivat turkulaiseen STRIP-tutkimukseen osallistuneita perheitä.
Sydänkohtauksen saaneet potilaat menehtyvät vuoden sisällä sairastumisestaan yli viisi kertaa terveitä todennäköisemmin. Viidessä vuodessa heidän ennusteensa on kuitenkin jo terveiden tasolla. Sairaalaan pääsemisen nopeus, nopea toipuminen ja töihin palaaminen paransivat ennustetta.
Kasvu pienituloisessa perheessä saattaa heijastua myöhemmässä elämässä alttiuteen sydänsairauksille. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan sydänsairauksien ehkäisy olisikin ulotettava myös kasvavien lasten elinympäristöön.
Sydämen vajaatoiminta tulee lähivuosikymmeninä ajamaan nuoria ruotsalaismiehiä sairaalahoitoon merkittävästi nykyistä enemmän. Syynä tähän on paljolti nuorten lihavuus, jos kohta merkkejä vajaatoimintavaarasta on normaalipainoisillakin.
Naiset saavat sydänlääkkeistä huomattavasti enemmän haittavaikutuksia kuin miehet. Usein nämä vaikutukset ovat myös vakavia ja johtavat sairaalahoitoon. Toisaalta haittavaikutusten vuoksi naiset jättävät ennaltaehkäisevän lääkityksen usein ottamatta. Tilanteen korjaamiseksi ehdotetaankin sydänlääkitykselle sukupuolierot huomioivia suosituksia.
Rintaimplantin saaneet naiset ovat vaarassa saada virheellisiä sydändiagnooseja. Kaikukuvauksissa ultraääni ei läpäise implanttia. Nyt tutkijat ovat havainneet, että implantit vaikuttavat myös sydänsähkökäyrään eli EKG:hen ja näin naiset voivat saada erheellisesti diagnoosin sydänongelmista.
Korkean painoindeksin eli lihavuuden on tiedetty liittyvän vaaraan sairastua eteisvärinään. Nyt tutkijat ovat todenneet, että vatsalle kertyvät kilot lisäävät myös normaalipainoisten sairastumisriskiä.
Viimeinen lomaviikko. Ja flunssa päällä! Hetken harmittelun jälkeen suunnitelma b käyttöön: asetun sohvalle, valitsen pinosta yhden sadepäivien varalle varatuista kirjoista ja asettaudun hyvään lukuasentoon. Museot ovat auki, veneet kulkevat ja kesäteattereiden esitykset ovat hioutuneet parhaimmilleen viimeisiin esityksiin, joita riittää hyvin elokuun puolelle. Piristävät ne töidenkin lomassa.
