Tiedolla johtamisesta

Sydänliitto oli kutsuttu tämän vuoden lääkäripäiville kertomaan sepelvaltimotaudin hoidosta sydänpotilaiden näkökulmasta. Kutsu oli yksi kimmoke viime syksynä tekemällemme kyselylle sairastuneiden saamasta hoidosta, tuesta, neuvoista ja avusta.

Toisaalla Sydän-lehdessä on juttu itse tutkimustuloksista, joten tässä nostan esiin vain sen opin, että meidän on Sydänliitossa jatkossa hyvä säännöllisemmin kuunnella kentän ääntä ja saada tietoa siitä, miten hoitoketjut toimivat tai ovat toimimatta käyttäjän näkökulmasta. Lääkäripäivien palautteesta päätellen sitä tietoa kaivataan niin ministeriöissä, tutkimuslaitoksissa kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissakin. Ja tietenkin sitä tarvitsemme myös me itse koko sydänyhteisössä oman toimintamme suuntaamisessa.

Erityisen tärkeää tiedon kerääminen ja analysointi on juuri nyt, kun sote-uudistusta tehdään tosissaan. Uudistuksen valmistelun edetessä on käynyt yhä selvemmäksi, että pelkkä hallinnollinen ”laatikkoleikki” ei vielä takaa nykyistä toimivampia palveluita puhumattakaan miljardiluokan kustannustehokkuustavoitteiden saavuttamista. Organisaatiouudistus on toki erittäin tärkeä osa koko sote-uudistusta, mutta sitäkin tärkeämpää on parantaa hoitoketjujen johtamista ja arjen toimintoja, tietojärjestelmiä ja tiedonkulkua.

Viimeisen kahden kuukauden aikana olen ollut monessa sote-keskustelussa mukana ja niistä jokaisessa tärkeimmäksi teemaksi on lopulta noussut tiedolla johtaminen. Hoitoketjujen toimivuutta pitää voida vertailla sote-alueiden sisällä ja välillä. Parhaat käytännöt on hyvällä johtamisella levitettävä koko maahan. Se tiedetään nimittäin harvinaisen varmaksi, että itsestään ne eivät leviä.

Sydänliitto ei ole ensi kertaa asialla, kun se vaatii parempaa tietopohjaa terveydenhuoltoon ja vertailukelpoisia tilastotietoja eri toimijoiden työn laadusta ja etenkin pitkän ajan vaikuttavuudesta. Olemme jo vuosia pitäneet esillä sitä, että Suomessa tulee olla samankaltainen sydänrekisteri kuin Ruotsissa, jossa sekä päättäjät, lääketieteen ja hoivan ammattilaiset että ennen kaikkea sairastuneet ja koko suuri yleisö voivat seurata kunkin sairaalan hoidon laatua vertailukelpoisin kriteerein. Ruotsin rekisteritiedot saavat jokaisen sairaalan koko ajan parantamaan sekä operaatioidensa laatua että tosissaan huolehtimaan kuntoutuksesta, koska laatua arvioidaan myös pitkäaikaisseurannalla.

Lääkäripäivillä kuului yleisöstä moneen kertaan huokaus: ”Tästähän on puhuttu jo vuosikaudet!”

Kun Matti Uusitupa esitti, että tämä ongelma pitää korjata nyt sote-uudistuksen yhteydessä erillisellä lakisääteisellä velvoitteella, oli vastaanotto sangen myönteistä. Nyt kun sote-alueita on tolkullinen rajattu määrä, on itse asiassa erittäin realistista vaatia, että kukin sote-alue huolehtii osaltaan näiden rekisterien tietojen keräämisen ja että valtakunnallisesti organisoidaan rekisterin ylläpito.

Ajatus eri toimijoiden laadun vertailtavuudesta on jatkossa vielä entistäkin tärkeämpi myös siksi, että kun sote-uudistuksen yhteydessä meidän valinnanvapautemme hoitoon hakeutumisen suhteen kasvaa, saamme luotettavaa tietoa siitä, missä hoidon laatu on korkein. Näin osaltaan vältämme sen, ettei valintaamme ohjaa manipuloiva mielikuvamainonta, vaan todellinen hoidon laatu.

Vielä kerran kiitos teille kaikille lähes 1 500 potilaskyselyymme vastaajalle ja kiitos jo etukäteen teille kaikille, jotka vastaisuudessa osallistutte meidän tiedonkeruuhankkeisiimme. Vain siten voimme johtaa tiedolla.