Sepelvaltimotaudin jatkohoidon toteutumisessa on puutteita

(Kuva Sydänliitto/Tiina Eloranta: Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax)

Sydänliitto teki marras-joulukuun taitteessa jäsen- ja potilaskyselyn sepelvaltimotautia sairastaville. Kyselyyn vastasi lähes 1.500 sepelvaltimotautia sairastavaa henkilöä. Tulos vahvisti Sydänliiton käsitystä siitä, että sepelvaltimotautia sairastavien jatkohoito ei toteudu johdonmukaisesti hoitosuositusten mukaisesti.

Käypä hoito -suositus edellyttää vähintään vuosittaista seurantakäyntiä perusterveydenhuollon yksikössä, esim. terveysasemalla. Sydänliiton kyselyyn vastanneista 9 % kertoi käyvänsä vuosittain säännöllisesti ja sovitusti hoitajan vastaanotolla. 42 % vastaajista kertoi saavansa terveysasemalta lääkemääräysten uusinnat, mutta pääsevänsä vastaanotolle vain tarvittaessa. Säännöllisissä laboratoriokokeissa käy 60 % vastaajista ja 30 % vastaajista kertoo pyytävänsä itse laboratoriokokeisiin pääsyä.

Sepelvaltimotautia sairastavien kuntoutus ei sekään toteudu johdonmukaisesti. Sydänliiton tekemän kyselyn mukaan 2/3 vastaajista ei ole sairastumisensa jälkeen osallistunut kuntoutukseen lainkaan - silloinkaan, kun sairauden toteamisesta on kulunut yli 5 vuotta. Vastaajat osallistuisivat mielellään toimintakyvyn ylläpitämiseksi ryhmäkuntoutukseen tai terveysasemalla toteutettavaan avokuntoutukseen. Sydänliiton tekemässä edellisessä kuntoutusselvityksessä noin 10 vuotta sitten juuri nämä kuntoutusmuodot todettiin kustannustehokkaiksi ja vaikuttaviksi.

Huolestuttavana Sydänliitto pitää sitä, että noin 40 % vastaajista pitää oikeana hoitopaikkanaan erikoissairaanhoidon yksikköä, sairaalaa. Käypä hoito -suosituksen mukainen vuosittainen seuranta tarkoittaa terveysasemalla tai vastaavassa perusterveydenhuollon yksikössä tapahtuvaa jatkohoitoa. Vuosittaisen seurannan tarkoituksena on myös motivoida potilas pitkäaikaisen sairautensa hoitoon ja riskitekijöihin vaikuttamiseen niin, että hän voi välttyä sairaalahoitoa vaativalta uudelleen sairastumiselta. Suuri osa kyselyyn vastanneista (80 %) ei tunnista, että heille olisi tehty kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma ja pieni osa (5 %) vastaajista ei katso tarvitsevansa lainkaan säännöllistä seurantaa, kuten laboratoriokokeita.

Sydänliiton kyselyn perusteella sairastuminen huonontaa monen sairastuneen taloudellista tilannetta. Kolmannes vastaajista kertoo joutuneensa vähentämään kulutusta ja tinkimään mm. virkistysmenoista ja matkustamisesta. Vaikka sydänlääkkeet eivät ole erityisen kalliita, 5 % vastaajista kertoo joutuneensa pienentämään lääkkeiden annostusta tai jättämään käyttämättä määrättyä lääkettä.

Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax toteaa, että sote-uudistuksen on onnistuttava paitsi rakentamaan tehokas organisaatio, myös huoltamaan hoitoketjut niin, että hoitosuositukset toteutuvat ja palvelulupaukset voidaan oikeasti pitää.

Braxin mukaan sairastuneiden jatkohoidon ja kuntoutuksen puutteita ei voi selittää pelkästään nykyisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ongelmallisella rajapinnalla. Hänen mielestään kysely herättää vakavan huolen siitä, että hoitoketjun katkeaminen johtuu enemmän ihmisten toimintavoista kuin terveydenhuollon organisaation rakenteesta.

Lisätietoja: Suomen Sydänliitto ry

pääsihteeri Tuija Brax, 050 5113 115 tai tuija.brax@sydanliitto.fi

Lääkäripäivät 13.1.2016 klo 16.15 Tuija Brax, Sydänliitto: Sepelvaltimotautipotilaan hoito potilaan näkökulmasta