Strategiapajoissa opittua

Olemme kiertäneet pienellä ydinryhmällä viime viikot sydänyhteisöä ristiin rastiin. Halusimme jalkautua kentän pariin, jotta kevään liittokokouksessa toukokuun 25. päivä päätettävä Sydänliiton strategian päivitys perustuisi jäsenten ajatuksiin ja tuntoihin. Pajoja pidettiin yhteensä 17 ja työmoraali oli niissä korkealla. Reilun kahden tunnin aikana saimme jokaisesta pajasta punnittuja näkemyksiä liiton lähivuosien toiminnan tärkeimmistä kohteista, liiton oman toiminnan kehittämisestä ja uusien jäsenten toivottamisesta tervetulleiksi.

Kiitos sekä pajoihin osallistuneille sadoille jäsenillemme että luottamushenkilölle, jotka jaksoitte ennen pajakierrosta vastata lähettämäämme aika raskaaseen sähköiseen kysymyssarjamme koskien liiton toiminnan painopisteitä. Sekä sähköisessä kyselyssä että kasvotusten pajoissa saaduissa vastauksissa oli yksi viesti ylitse muiden: Sydänliiton tulee jatkossakin edistää sydänterveyttä sekä ennaltaehkäisevällä työllä että jo sairastuneiden asioita ajaen. Nämä molemmat koettiin erittäin merkittäviksi ja yhtä lailla tärkeiksi lähes yksimielisesti, mikä antaa hienon mandaatin koko yhteisöllemme nähdä nämä kaksi lähestymistapaa toisiaan tukevina – ei kilpailevina.

Valmistelemme parhaillaan johtopäätöksiä kaikesta kuulemastamme ja oppimastamme. Olen luottavainen että kevätkokous saa aikaan aiempaa lyhemmän ja ytimekkäämmän strategian, koska osallistujien näkemykset olivat selkeästi hahmottuvia ja päälinjat olivat samoja sydänpiireissä pohjoisesta etelään, valtakunnallisissa järjestöissä ja kardiologien verkostossakin.

Menemättä muutoin asioiden edelle rohkenen nostaa jo tässä kolumnissa yhden esiin tulleen näkemyksen. Lähes kaikissa pajoissa toiveena oli, että sydäntyössä tuotaisiin nykyistäkin painokkaammin esiin jaksamisen ja stressin hallinnan yhteyksiä sydänterveyteen. Niin ikään moni piti tärkeänä, että toisten ihmisten ja oman itsensä kanssa toimeen tulemisen kysymyksistä käytäisiin enemmän keskustelua. Sydänluentojen ja kirjoitusten aiheeksi, mutta myös sydänkerhojen harrastusrepertuaariin toivottiin ajanhallintaa, rentoutumismenetelmiä, riidanratkaisukeinojen tai yhteisöllisyyden vahvistamisen aiheita.

Erikseen monessa pajassa mainittiin sydänmindfulness toivottuna keinona edistää jaksamista, stressinhallintaa tai sairaudesta toipumista. Mindfulness-sana käännetään suomeksi usein tietoisuustaitojen harjoittamiseksi. Nimi saattaa olla kömpelö sekä suomeksi että englanniksi, mutta itsekään en tohdi nyt parempaa keksiä. Sen sijaan olen nyt vuoden päivät tavannut Sydänliiton kellarin jumppatiloissa Sydänkuntoutus ry:n sydänmindfulness-tuntien osanottajia ja he ovat hyrisseet tyytyväisyydestä. Muutama aina erikseen muistaa muistuttaa, ettei kyseessä ole mikään itämainen uskontomeditaatio, vaan rauhallisten jumppaliikkeiden, hengitysharjoitusten ja ohjatun mietiskelyn tunti, joka on kuulemma ihan tolkun hommaa ja kohtuullisen helppo oppia.

Sydänliiton 1. varapuheenjohtaja, emeritusprofessori Anssi Sovijärvi piti viime vuoden kevätkokouksen yhteydessä lyhyen kansantajuisen esityksen tietoisuustaitojen merkityksestä sydänterveydelle. Saimme perustietopaketin mm. siitä, kuinka harjoittelu pienentää stressihormonien pitoisuutta ja laskee verenpaineita. Stratergiapajan jälkeen sain häneltä vielä tutkimuksen, jossa sydänpotilaiden tietoisuustaitojen harjoittamisella voidaan parantaa elämänlaatua erityisesti psyykkisten tekijöiden osalta. Näillä elämänlaadun elementteinä tarkoitettiin elämästä nauttimista, elämän merkityksellisyyden kokemista, keskittymiskykyä, tyytyväisyyttä itseensä ja omaan ulkomuotoonsa sekä kielteisten tuntemusten esiintymisten vähenemistä.

Stressiä voidaan vähentää hyvin monin keinoin, yksi liikkuu, toinen lukee hyvän kirjan, kolmas seurustelee rakkaimpiensa kanssa. Metsässä kävely, tulilla istuminen ja musiikki laskevat nekin verenpainetta, ja vähentämät stressihormoneja. Näistä monet keinot ovat tuttuja ja koeteltuja myös Sydänyhdistysten toiminnassa, joten jos päädymme nostamaan stressinhallinnan yhdeksi lähivuosien teemaksi, emme tee mitään hyppyä tuntemattomaan, vaan kirkastamme jo pitkään mukanamme kulkenutta ajatusta mielen ja ruumiin hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuudesta.

Tuija Brax