Omaishoitajille parannuksia

Äitini kuoli pitkäaikaiseen sairauteen vuosi sitten.

Kuolemaa edelsi jakso, jolloin harkitsin omaishoitajaksi ryhtymistä. Punnitsin tarkkaan jaksamistani ja osa-aikaisen työn mahdollisuuksien sovittamista kaupungin toisella puolella asuvan äidin päivärytmiin. Minun kohdallani ajatus jäi kesken ja toteuttamatta, mutta jos ja kun päätät ryhtyä omaishoitajaksi, on työhön tullut uudistuksia ja helpotuksia heinäkuun 2016 alusta.

Uudistuksessa sopimuksen tehneille omaishoitajalle tarjotaan:

vapaaehtoista valmennusta (vuoden 2018 alusta), joka tukee hänen osaamistaan ja auttaa tunnistamaan omat voimavaransa

hoitajan hyvinvointia ja hoitotehtävää tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä hyvinvointi - ja terveystarkastuksia, joita kunnalla on velvollisuus järjestää

oikeutta pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kuukaudessa hänelle sopivalla tavalla, joko jaksoissa tai yhteen putkeen

Kunta voi tukea erilaisin sijaisjärjestelyin myös sellaisia henkilöitä, jotka ovat omaishoitajia, mutta eivät ole tehneet sopimusta.

Nämä kaikki ovat hyviä uudistuksia ja tukevat omaishoitajan jaksamista ja osaamista. Tärkeää on, että sijaisjärjestelyt tukevat ja kuntouttavat myös hoidettavan toimintakykyä, jotta hoitaja voi hyvillä mielin pitää vapaansa. Tunnettua on, etteivät läheskään kaikki hoitajat pidä vapaitaan, joko toimimattomien sijaisjärjestelyjen takia tai koska heillä ei ole varaa maksaa niistä. Kunnan on mahdollista alentaa tai jättää perimättä asiakasmaksut (Asiakasmaksulaki 11§). Jos omaisen jättäminen päiväksikin hoitoon tuntuu tästä huolimatta vaikealta, voivat sijaisjärjestelyt olla myös muutaman tunnin tai puolen päivän mittaisia. Kunnasta kannattaa kysyä myös sijaishoitajaa kotiin tai perhehoidon mahdollisuuksia.

Omaishoitajat voivat myös olla aloitteentekijöitä omissa kotikunnissaan ja ehdottaa, että kunta tarjoaisi heille esimerkiksi maksuttomia uimahalli- tai kuntosalikortteja. Tästä on hyviä kokemuksia.

Uudistus on tärkeä, mutta ei riittävä

Käytännössä kunnat eivät ole vieläkään velvoitettuja järjestämään omaishoidontukea ja käytännöt kunnittain vaihtelevat riippuen määrärahoista. Myöskään omaishoidontuen veronalaisiin palkkioihin ei tällä haavaa ole tulossa korotuksia. Ne ovat edelleen varsin vaatimattomia. Jatkossa omaishoidontuen käytäntöjä ja korvauksia on tarkoitus yhtenäistää sote-uudistuksen yhteydessä.

Lisäksi kaksi päivää vapaata kuukaudessa usein vaativasta ja sitovasta työstä on liian vähän. Edes päivä viikossa olisi kohtuullista, saammehan me muutkin työtätekevät kaksi vapaapäivää viikossa. Yhteiskunta säästää merkittävästi, kun läheisiä hoidetaan kotona, osa tästä säästöstä tulee kanavoida omaishoitajien vielä parempaan tukemiseen. Kyse on myös siitä, rinnastetaanko omaishoivatyö työhön vai vapaaehtoistoimintaan.

Vaikka reunaehdot olisivatkin kunnossa, läheisen hoito muuttaa usein suhdetta, erityisesti parisuhdetta, mutta myös lapsen suhdetta vanhempaan. Erityislapsien kohdalla koko perhedynamiikka voi muuttua. Rakas äitini oli itsellinen ja voimakastahtoinen nainen ja tässäkin suhteessa minä äitini tytär. Omaishoidon toteutuessa hienotunteisuuskykyni sekä vuorovaikutustaitoni olisivat joutuneet todelliselle koetukselle. Sarvia olisi kalisteltu, jos äiti nyt ylipäätään olisi suostunut hoidettavaksi.

Marjaana Kirjavainen