Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko Tampereella: Hoitoketjut ehjiksi – potilas ja veronmaksaja kiittävät

Suomen Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko muistuttaa Suomen terveydenhuollon kolmesta suuresta ongelmasta: perusterveydenhuollon monin paikoin aivan liian pitkistä odotusajoista, hoidon vaikuttavuustiedon puutteista sekä hoitoketjujen rikkinäisyydestä.

Sydänliitto kiertää parhaillaan maan eri osia avittaakseen työtä ehjempien sydänpotilaiden hoitoketjujen rakentamiseksi. Asiantuntijoiden keskuudessa ongelman merkittävyys on jo pitkään tunnettu. Asian vakavuus niin potilaiden hoidon kuin veronmaksajien rahan riittämisen kannalta on selvitty niin kotimaisissa kuin mm. OECD:n raporteissa.

Paljon puhuva esimerkki pirstaleisesta hoitoketjusta on sepelvaltimotautipotilaiden, yhden Suomen suurimman potilasryhmän, hoito. Hoito on alussa usein erittäin hyvää, mutta katkeaa sitten vaarallisella, joskus jopa kohtalokkaalla, tavalla.

Suomessa tehdään vuodessa yli 30 000 sepelvaltimoiden varjoainekuvausta, yli 13 000 pallolaajennustoimenpidettä ja hivenen vajaa 1 400 sepelvaltimoiden ohitusleikkausta. Jos sepelvaltimotaudin vuoksi tarvitaan erikoissairaanhoidon toimenpiteitä, suomalainen potilas saa ensiluokkaista hoitoa.

Sepelvaltimotaudin hoito ei pääty toimenpiteeseen, vaikka potilas saattaa kokea vointinsa parantuneen toimenpiteen jälkeen. Valtimosairaus eli ateroskleroosi ei poistu, vaan tarvitaan koko eliniän jatkuvaa lääkehoitoa sekä elintapahoitoa, johon kuuluvat mm. sydänterveellinen ravitsemus, säännöllinen liikunta ja tupakoimattomuus. Monilla sairastumisen nostattamat kysymykset ja epävarmuus iskostuvat tajuntaan vasta viikkoja myöhemmin.

Eurooppalainen Euroaspire-tutkimus selvittää viiden vuoden välein sepelvaltimotaudin jatkohoidon ja sekundaariprevention eli uusien sydäntapahtuminen ehkäisyn onnistumista. Suomi on osallistunut tutkimukseen 1990-luvulta lähtien. Havaittu tilanne on säilynyt vuodesta toiseen kutakuinkin ennallaan, eikä se ole hyvä. Suurin osa potilaista ei onnistu elintapamuutoksissa, eikä hoitotavoitteisiin päästä määrätystä lääkehoidosta huolimatta. Euroopan tasolla Suomi sijoittuu useimmissa vertailukohteissa reilusti heikommaksi kuin Euroopassa keskimäärin.

Kuntoutuksen lisäksi hoitoketju katkeaa monilla paikkakunnilla myös siksi, että potilas ei sairaalajakson jälkeen saa riittävää jatko- ja seurantahoitoa terveyskeskuksesta.

Jos jatkohoito ja sekundaaripreventio eivät onnistu, seurauksena on uusia valtimotaudin tapahtumia eli sydänkuolemia, uusia sydäninfarkteja ja aivoinfarkteja. Kyse on vakavasta kansanterveydellisestä ja -taloudellisesta ongelmasta.

Ongelma on vakava, mutta poistettavissa. Eri puolella maata on herätty muuttamaan toimintatapoja parantamalla tiedolla johtamista ja eri järjestäjätahojen ja palvelutuottajien yhteistyötä.

Tampereella on käynnissä erittäin kunnianhimoinen ja uraauurtava hanke sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjun kuntoon saattamiseksi. Tarkoitus on vähentää potilaan kärsimystä ja epätietoisuutta sekä turhia kuluja hoitamalla potilasta ennakoiden ja oikea-aikaisesti oikeassa paikassa. Kyse on paitsi terveydenhuollon eri tasojen yhteistyöstä, myös tietojärjestelmien, omahoitopalveluiden ja tekoälyn valjastamisesta optimoimaan hoitoja poistamaan vaaralliset väliinputoamiset. Hankkeessa ovat mukana Tampereen kaupunki, Hämeenmaan Sydänpiiri ry, Tays Sydänkeskus OY (Tays Sydänsairaala), Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Mehiläinen ja Sitra.

Paula Risikko vieraili Tampereella 12.1. hankkeen tiimoilta ja totesi, että Tampere näyttää hyvin mallia siitä, kuinka nyt on aika toimia eikä enää odotella. Sydänliiton Hämeenmaan piiri tekee kauaskantoista työtä tuodessaan potilaiden kokemustiedon ja vertaistuen sekä Sydänliiton kuntoutusosaamisen osaksi Tampereen kunnianhimoista muutosta.

Lisätietoja:

Paula Risikko, Tuija Brax ja

toiminnanjohtaja Ulla Harala, Hämeenmaan Sydänpiiri, ulla.harala@sydan.fi, 050 387 0420