Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko: Järjestöjen osaamiselle ja kumppanuudelle tarvetta uudessa sotessa

Sydänliiton puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko puhuu Sydänviikon avausviikonloppuna sydänjärjestöjen tilaisuuksissa sekä Oulussa että Rovaniemellä. Avauspuheissaan Paula Risikko nostaa esiin järjestöjen osaamisen ja palvelut tärkeänä osana sote-uudistusta. Risikon mielestä järjestöjen osaamiselle on paljon käyttöä ja tarvetta.

- Vaikka Suomessa on tunnetusti korkeatasoinen terveydenhuolto, ammattitaitoinen henkilöstö ja tutkittuun tietoon perustuvat hoitokäytännöt, on esimerkiksi sydänsairaiden hoidon saatavuudessa ja hoitoketjun sujuvuudessa liian paljon viiveitä, Risikko aloittaa. Risikon mukaan laadukas ja vaikuttava hoito syntyy perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaaliturvan ja vertaistuen kokonaisuudesta. - Parhaimman tuloksen saavuttaaksemme on kehitettävä potilaan koko hoitopolkua taudin toteamisesta aina kuntoutukseen ja seurantaan saakka. Vertaistuki, joka on järjestöjen erityisosaamista, on elintärkeää sairastuneille ja heidän läheisilleen, Risikko jatkaa.

Uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta maakunnille. Palvelujen käyttäjän valinnanvapaus laajenee ja tarjolla tulee olemaan monien eri tuottajien palveluita: julkisia, yksityisiä sekä kolmannen sektorin palveluita. - Valinnanvapauden tulee koskea hoitoketjua, ei pelkästään yhtä organisaatiota. Paras hoitotulos saavutetaan, kun eri toimijoiden palvelut koordinoidaan sairaan ja apua tarvitsevan ihmisen parhaaksi.

Kaikkia palveluita, joita esim. sydänpotilas tarvitsee, ei välttämättä saa samasta sairaalasta ja terveyskeskuksesta. Lisäksi on muistettava järjestöjen tuottamat palvelut, mm. ohjaus, neuvonta ja vertaistuki, Risikko sanoo ja kertoo, että sydänjärjestöjen osaamisesta on jo kokemuksia eräissä hoitoketjujen kehittämishankkeissa, mm. HUS-alueella sekä Tampereen sydänsairaalassa.

Risikko muistuttaa myös, että vaikuttava hoitoketju säästää ihmishenkiä ja kustannuksia: Kansantaudeilla on suuri vaikutus ihmisten työkykyyn, hoitojen tarpeeseen ja kansantalouteen. Mutta juuri kansantauteihin voidaan vaikuttaa ja niitä voidaan ehkäistä. Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut vuosille 2013–2015 kaikkia maita koskevan toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on mm. vähentää kroonisiin sairauksiin liittyvää ennenaikaista kuolleisuutta 25 prosenttia.

Suomessa verenkiertoelinten sairauksista sepelvaltimotauti on yleisin. Sydäninfarkteja ja sepelvaltimotautikohtauksia tapahtuu vuosittain yli 20 000. Sepelvaltimotautiin kuolee noin 12 000 ihmistä vuosittain. Heistä noin 1200 on työikäisiä. Sepelvaltimotaudin hoitoon tarkoitettuja, erityiskorvattavia lääkkeitä syö 180 000 henkilöä. Näiden lukujen taustalla ovat lisäksi valtavat kustannukset, puhumattakaan inhimillisen kärsimyksen määrästä.

Sote-uudistuksessa on vähemmän puhuttu siitä, että vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista jää edelleen kunnille, jotka ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen kustannuksineen siirtyy maakunnille. Siitä huolimatta kunnista pitää edelleen löytyä rahaa ja intoa kuntalaisten hyvinvointia edistäviin ja kansantauteja ehkäiseviin toimiin. Tämän tehtävän hoitamiseen tarvitaan kannusteita, olkoonkin että terveyden edistäminen on aina kannattavampaa kuin sairauden hoitaminen. Sydänliitolla on monikymmenvuotista kokemusta kuntayhteistyöstä ja se tarjoutuu uudessa sotessakin kuntien kumppaniksi. Tähän täkyyn kuntien kannattaa Risikon mielestä tarttua hanakasti.

Sydänviikolla 17.-24.4. toimitaan verenpaineen alentamiseksi

Valtakunnallista Sydänviikkoa 17.-24.4. toteuttavat Sydänliiton 228 paikallisyhdistystä, 16 piirijärjestöä ja kolme valtakunnallista yhdistystä (Sydänlapset ja -aikuiset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry ja Karpatiat ry). Vuodesta 1990 lähtien vuosittain vietettyä Sydänviikkoa tekevät näkyväksi myös monet muut yhteisöt, kuten koulut, päiväkodit, järjestöt, kirjastot ja työpaikat.

Lisätietoja: Paula Risikko 050 511 3107

Kuva: Tapani Romppainen