Vaikuttava ja oikea-aikainen kuntoutus tuo myös säästöjä

Valtimosairauksien oikea-aikainen ja hyvä kuntoutus voi tuottaa myös säästöjä, todettiin Puhutaan rahasta -seminaarissa eduskunnan Pikkuparlamentissa perjantaina 18.11. 

Anneli Kiljunen avasi tilaisuuden eduskunnan AVH-, diabetes- ja sydänryhmien puolesta. Hän totesi, että syksyn aikana eduskunta käsittelee näitä asioita nimenomaan rahamielessä: - Käytännössä säästämällä vääristä asioista saadaan lisää kustannuksia. Noin 25 000 suomalaista sairastuu vuosittain aivoverenkierron häiriöihin. 

Terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski Sydänliitosta muistutti, että sydän- ja verisuonisairauksien menestystarinasta huolimatta sydänsairaudet eivät ole vähentyneet. Edelleen tehdään vuosittain noin 12 000 pallolaajennusta ja noin 1 700 ohitusleikkausta. Sepelvaltimotautipotilaan akuuttihoito on hyvää, mutta kuntoutus toteutuu vain 20 prosentin kohdalla. Euroaspire III -tutkimuksen mukaan kuntoutusta on suositeltu 40 prosentille, näistä 80 % osallistui ja alle 50 % sai kunnollista kuntoutusta pelkän esitemateriaalin sijaan.

Lahti-Koski siteeraa sepelvaltimotautia sairastavan Veikko Toivion kuvausta Vuosi sepelvaltimotaudin kanssa -kirjassa: "Mielen paraneminen kulkee käsi kädessä fyysisen paranemisen kanssa. Molemmat on hoidettava. Lääkärit operoivat elimellisen vian ja kuntoutuskurssit henkisen. Kummankaan osuutta ei voi vähätellä."

Kustannustehokas kuntoutus on mahdollista valtimopotilaiden ryhmämuotoisen Tulppa-avokuntoutuksen avulla. Tulppa-toimintamallia käytetään 12 sairaanhoitopiirissä ja Tulppa-ohjaajiksi on koulutettu noin 1 000 terveydenhuollon ammattilaista, yhden Tulppa-kuntoutuskurssin (12 kertaa) henkilöstökulut ovat 3000-3500 euroa. 
AVH:n sairastaneiden kuntoutustutkimuksen tehnyt neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen totesi, että vaikka 25 prosenttia sairastuneista kuntoutuu lähes täysin, suurin osa tarvitsisi kuntoutusta. Sairastuneista neljännes on työikäisiä, mutta kuntoutuksesta olisi merkittävästi hyötyä myös iäkkäiden kotona selviytymiseen. Koskisen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa on mahdollista saada kuntoutus vakiinnutettua samalle tasolle kuin akuuttihoito, joka jo toimii hyvin. 

Lääkäri Pirjo Ilanne-Parikka Diabetesliitosta kertoi, että vuosittain todetaan noin 10 000 uutta diabetesta. ikäihmisten määrä lisääntyy, sairastuneet ovat usein monisairaita ja monilääkittyjä ja myös diabeetikot elävät pitempään.