​Uniapnea rasittaa sydäntä ja verisuonia

Uniapneaan liittyvä kuorsaus ja kumppanin hengityskatkosten jännittäminen rasittaa myös vieressä nukkuvan unta tai ehkäisee sen kokonaan. Uniapnean vaarallisimmat vaikutukset liittyvät sydän- ja verisuonitauteihin.

– Uniapnea sekä sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten kansansairauksia. Näillä sairauksilla on yhteisiä riskitekijöitä kuten ylipaino ja hoitamattomina ne pahentavat toinen toisiaan. Siksi on tärkeää arvioida uniapnean mahdollisuus sydän- ja verisuonisairaalta potilaalta ja toisinpäin sekä aloittaa tarvittaessa hoito. Verenpainetautia, sepelvaltimotautia, eteisvärinää ja sydämen vajaatoimintaa sairastavista huomattavalla osalla on myös uniapnea, kertoo keuhkotautien erikoislääkäri Ulla Anttalainen Tyksistä.

Obstruktiivisessa uniapneassa, joka on uniapnean yleisin haitallinen muoto, ylähengitystiet ahtautuvat ja hengitys vaikeutuu. Selällään nukkuminen on huonoksi hengitykselle, suositeltavampaa on nukkua kyljellään. Uniapneasta kärsivän yöuni on levotonta ja katkonaista, sitä haittaavat närästys, hikoilu ja yöllinen virtsaamistarve. Päiväaikaisia oireita ovat aamupäänsärky, väsymys ja huonosti nukutusta yöstä johtuva ärtyneisyys ja nukahtelu. Mielialan vaihtelut ja muisti- ja keskittymiskyvyn vaikeudet hankaloittavat myös elämää.

Ilman hoitoa olevilla uniapneapotilailla sydänkuolleisuuden riski on moninkertainen uniapneaa sairastamattomiin verrattuna. Unirekisteröintitulos ja potilaan oireet kertovat uniapnean. Ylipainehengityslaitehoidolla (CPAP) voidaan uniapneaa helpottaa ja useimpien sydän- ja verisuonisairauksien riskiä pienentää.

CPAP-laite aiheuttaa positiivista painetta ylähengitysteihin. Se ei paranna tautia, mutta helpottaa oireita. Laitehoito vähentää kuolleisuusriskiä ja sen käyttöä suositellaan erityisesti hankalasta verenpainetaudista kärsiville, joilla useamman lääkkeen yhdistelmälläkään ei saada verenpainetta hoitotasolle. Sepelvaltimopotilailla sen on todettu vähentävän yleistä oireilua ja väsymystä.

Painonpudotus vähentää kuorsausta

Kuorsausta on aiemmin pyritty vähentämään korvalääkäreiden tekemillä risaleikkauksilla ja kitalaen muokkauksilla ja nykyisin myös radiotaajuuskirurgialla, mutta uniapneaan ne eivät useinkaan vaikuta riittävästi. Uusin hoitomuoto on kielihermon stimulaatio, jossa tahdistin saa kielen työntymään nukkuessa ulos. Tätä menetelmää on jo kokeiltu Helsingissä ja Turussakin on siihen valmiudet.

Laihdutusleikkauksella voidaan vaikuttaa ylipainoon ja sen vähenemisen kautta sekä uniapnean että sydän- ja verisuonitautien haitallisiin oireisiin. Laihdutusleikkaus merkitsee kuitenkin pysyvää muutosta ruokailuun, sillä mahalaukun ohittamisen tai sen pienentämisen seurauksena ruokaa mahtuu elimistöön vain noin kahvikupillisen verran kerrallaan.

Paremman unen ystäviä myös uniapneasta kärsivillä:

• riittävä liikunta, ei kuitenkaan juuri ennen nukkumaan menoa
• kahvin, tupakoinnin ja alkoholin välttäminen ennen nukkumaan menoa
• kyky hallita työstä johtuvaa stressiä
• rentoutuminen ja rauhoittuminen
• läheiset ihmiset ja mukavat harrastukset
• pienet päivätorkut tarvittaessa

Unen asiantuntijat vahvistivat myös, että

• Lyhyet, alle puoli tuntia kestävät päivätorkut eivät vie yöunta
• Jo 90 sekunnin mikrounosista voi olla hyötyä
• Kesä- ja talviaikavaihteluista on todennäköisesti ihmisen elimistölle enemmän haittaa kuin hyötyä

Tuula Vainikainen

Kuva: Suomen Sydänliitto/Jarno Hämäläinen