​Työttömyys suurin uhka hyvinvoinnille

Nykyhallitus on epäonnistunut kärkitavoitteessaan vähentää köyhyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta, arvioi lähes kolme neljäsosaa Sosiaalibarometriin vastanneista.

Nyt julkaistun Sosiaalibarometrin tiedot on kerätty loppuvuodesta 2014, kyselyy vastasi oli 49 prosenttia kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista, Kelan toimistojen johtajista sekä TE-toimistojen johdosta. Vastaajien mukaan kansalaisten hyvinvointi on kääntynyt laskuun. Suurimman osan mielestä eriarvoisuus on kasvanut koko maassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suurimpana hyvinvoinnin uhkana ja eniten hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä vastaajat pitävät työttömyyttä.

– TE-toimistojen johtajia huolestuttaa etenkin pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi. Heidän arvionsa mukaan pitkäaikaistyöttömät tarvitsisivat henkilökohtaista asiakaspalvelua, mutta nimenomaan sitä TE-palveluiden uudistus on heikentänyt, sanoo tutkija Tyyne Hakkarainen SOSTEsta.

Kasvavan työttömyyden vaikutukset alkavat näkyä lähivuosina.

Sosiaalibarometrin vastauksissa korostuu ennaltaehkäisyn ja perheiden palvelujen sekä erilaisten tulonsiirtojen merkitys eriarvoisuuden vähentämisen keinona. Peräti neljänneksellä vastaajista ei ole lääkkeitä eriarvoisuuden poistamiseen. Vastaajat haluaisivat korottaa ensisijaisia etuuksia ja parantaa vaikeasti työllistettävien tilannetta lisäämällä henkilökohtaista palvelua. Samoilla linjoilla ovat myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt:

– Jos halutaan tukea työllistymistä, on pidettävä huolta sosiaaliturvan tasosta ja vähennettävä riippuvuutta toimeentulotuesta. Esitetty indeksikorotusten keppilinja on köyhyyden syvenemisen ja näköalattomuuden tie – sille ei pidä astua. Myös Euroopan neuvosto on antanut Suomelle vastikään huomautuksen liian alhaisesta sosiaaliturvan tasosta, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas sanoo.

– Osa puolueista on valmiita jäädyttämään sosiaaliturvan indeksikorotukset. Tämä tarkoittaisi inflaation kokoista leikkausta etuuksiin vuosittain. Jos sosiaaliturvan taso jää jälkeen hintojen noustessa, se kasvattaa tarvetta toimeentulotukeen. Tämä puolestaan heikentää työllisyyttä, sillä toimeentulotuen saajille on vakava kannustinloukku, joka leikkaa pois lähes jokaisen lisätienestinä saadun euron, Vertti Kiukas toteaa. Hänen mukaansa hallituksen syrjäytymisen ehkäisyn tavoite epäonnistui pääosin siksi, että sitä ei toteutettu aidosti, vaan talouden vakauttamisen ehdoilla. Hyvinvointipalvelut pitäisi ajatella investointina: – Aika pienet investoinnit voivat olla kannattavia hyvinvointipuolella, pitäisi uskaltaa investoida myös ihmisiin.

Kuva Yksi elämä/Johannes Romppanen