Uutinen -
Tulta vai jäätä eteisvärinän hoitoon?
Laajassa kolmivuotisessa ICEMAN-tutkimuksessa selvitetään katetriablaation vaikutusta eteisvärinän esiintyvyyteen.
Eteisvärinän katetriablaatiota pidetään nopeana ja tehokkaana menetelmänä kohtauksittaisen eteisvärinän hoidossa. Ablaatiossa katetri asetetaan laskimoon kyynärpäästä tai nivustaipeesta ja ohjataan sydämen eteisvärinäkohtaan, joka kuumennetaan tai jäädytetään niin, että kudos ei enää johdata rytmihäiriötä aiheuttavia sähköimpulsseja.
Nyt alkavaa tutkimusta tarvitaan, sillä eri menetelmien tehokkuudesta ja turvallisuudesta ei ole tutkimustietoa. Myöskään katetriablaation onnistumisesta ei ole olemassa pitkäaikaisseurantaa.
Tutkimukseen otetaan mukaan eteisvärinäpotilaita, joille lääkehoito ei ole mahdollinen. Potilaat satunnaistetaan kolmeen tutkimusryhmään sen mukaan, tehdäänkö ablaatio jäädyttämällä vai polttamalla joko lääkärin suorittamana tai magneettinavigaationa. Ablaation pitkäaikaisvaikutusta seurataan ihon alle asennettavan sydämen rytmin monitorin avulla ja rytmiä analysoidaan etäseurantalaitteistolla.
Professori Heikki Huikurin ja professori Pekka Raatikaisen johtama ICEMAN-tutkimus on kansallinen monikeskustutkimus, jollaisia on Suomessa tehty vähän.
ICEMAN on Sydäntutkimussäätiön perustaman SydänAkatemian kärkihanke vuosina 2015–2018.
Sydäntutkimussäätiön tavoitteena on saada SydänAkatemian avulla sydäntutkimus sekä tunnetummaksi että myös houkuttelevammaksi rahoituskohteeksi, sillä lääketieteellisen tutkimuksen kasvu on Suomessa vähäisempää esimerkiksi muihin pohjoismaihin verrattuna. Suomessa on tehty vuosina 2012–2014 useita väestön seurantatutkimuksia, mutta ei lainkaan kansallisia kliinisiä sydäntutkimuksia.
Kuva Suomen Sydänliitto/Jarno Hämäläinen