​Sydänpotilaiden jälkihoito ontuu

Sydäninfarktin saaneista potilaista yli puolet on vailla kuntoutusta ja ennaltaehkäisevää hoitoa. Heidän elämäntapamuutoksensa, riskitekijänsä ja lääkehoidolliset tavoitteensa jäävät kauaksi nykyisistä hoitosuosituksista. Tämä käy ilmi jo parikymmentä vuotta jatkuneen EUROASPIRE IV -tutkimuksen tuoreimmista tilastoista. Ne koskevat vuosia 2012 ja 2013. Tiedot on koottu 24 Euroopan maasta. Mukana oli myös suomalaispotilaita.

Vain puolet niistä, jotka tupakoivat ennen sydäntapahtumaa, lopettivat tupakointinsa. Tupakointia jatkoivat etenkin nuoret, niin miehet kuin naisetkin. Vain vajaa viidennes yhä tupakoivista sai ohjeistusta osallistua tupakoinninvieroitukseen ja näistä murto-osa osallistui vieroitukseen.

Suuri osa potilaista ilmoitti lisänneensä liikuntaa ja muuttaneensa ruokailututkimuksia sairaalasta päästyään. Kuitenkin vain neljä kymmenestä harrasti kohtuullista liikuntaa 20 minuuttia vähintään viikossa. Suuri osa potilaista oli ylipainoisia ja heillä oli useimmiten keskivartalolihavuutta. Harva ilmoitti, että heidän painoonsa olisi puututtu eikä heillä myöskään ollut suunnitelmissa pudottaa painoaan.

Verenpainelääkityksestä huolimatta vain vajaa kolmannes saavutti suositusarvon 130/80 mmHg. Kaksi viidestä saavutti edes 140/90 mmHg-tasoa. Yhtä kaukana tavoitteista potilaat olivat kolesterolinsa kanssa. Aikaisemmin todetun diabeteksenkin hoitotasapaino oli heikkoa.

Tutkijat totesivat, että erot Euroopan maiden välillä olivat suuret niin lääkinnässä kuin kuntoutuksessakin. Kuitenkin he katsoivat, että sydänkuntoutus ja ennaltaehkäisy on yhä laajalti vajavaista ja ennaltaehkäisevien toimien lisäämiselle on tilaa kautta Euroopan.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Preventive Cardiology -lehdessä.

Kuva Helsingin Sydänpiiri/Jarno Hämäläinen