Ruokailoa ja lasten osallisuutta - varhaiskasvatukseen ensimmäistä kertaa oma ruokailusuositus

Uudet suositukset kiinnittävät huomiota sekä ruokakasvatukseen että ruoan ravitsemukselliseen laatuun. Tavoitteena on lasten myönteinen suhtautuminen ruokaan ja syömiseen sekä edistää lasten osallisuutta ruokailuun.

Yhdessä ruokailu on oppimista

– Ruokailu on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Se on osa päivittäistä pedagogista toimintaa, mutta myös keskeinen osa lasten tervettä kasvua ja kehittymistä. Makumieltymykset ja ruokatottumukset syntyvät varhain ja kantavat pitkälle tulevaisuuteen, kuvailee opetusneuvos Pia Kola-Torvinen Opetushallituksesta.

Myönteiset oppimiskokemukset ruokailutilanteissa ovat tärkeitä. Lapsi nimittäin syö mistä pitää, pitää siitä mikä on tuttua ja tutuksi tulee se mitä on tarjolla. Osallisuuden kokemus puolestaan syntyy yhteisessä toiminnassa, jossa jokainen huomioidaan.

Arjen terveystaitoja kotona ja varhaiskasvatuksessa

Ruokailu on yhdessä olon hetki. Uusi suositus kannustaa lisäämään lapsen osallisuutta monilla käytännön vinkeillä, joita voi kokeilla kotonakin. Lapsen annetaan valita ja annostella ruoka itse, maistamiseen kannustetaan, mutta pakko ei ole. Varataan riittävästi aikaa ruokailulle. Lapset voivat myös osallistua ruokalistojen ja vuodenaikajuhlien suunnitteluun.

Lapsen aktiivinen osallistuminen ja yhteinen toiminta ruoan äärellä edistävät ennakkoluulottoman asenteen kehittymistä ruokaa kohtaan. Tavoitteena on, että ruokailutilanteissa kuuluu myös ”lapsen ääni”. Rohkaistaan kertomaan oma mielipide ruuasta ja kysymään sitä toiselta. Ruokapuhetta opitaan arjen yhteisissä keskusteluissa.

Ruokakasvatuksessa voidaan monipuolisesti hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä kuten päiväkodin omaa keittiötä, läheistä metsää, ruokakauppaa, toria tai digitaalisia oppimisympäristöjä.

Enemmän kasviksia, vähemmän tyydyttynyttä rasvaa

- Lasten kasvisten, marjojen ja hedelmien syönti on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana, kertoo dosentti Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta. Dagis tutkimuksen tuloksien perusteella suositellusta 5 kasvisannoksesta päivässä syödään tällä hetkellä noin puolet.

Varhaiskasvatuksessa tapahtuvalla ruokailulla on suuri rooli lasten terveyden kannalta. Tutkimusten mukaan lasten ruokavalion laatu on päiväkodeissa parempi kuin kotipäivinä. Suurin osa esimerkiksi kala-aterioista, rasvattomasta maidosta ja kuitupitoisesta leivästä syödään päiväkodissa. Suuri osa sokerista puolestaan kertyy kotona syödyistä ruuista.

- Tyydyttyneen rasvan määrää ei ole saatu vielä suositusten tasolle, joten sen eteen olisi vielä tehtävää, toteaa Maijaliisa Erkkola.

Uusi varhaiskasvatuksen ruokailusuositus kannustaakin mm. runsaampaan kasvisten ja kasvisruokien käyttöön ja antaa selviä suuntaviivoja ruokapalveluille ravitsemuksellisesta laadusta. Ruokailusuositus on yhteinen työkalu lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamisessa, kehittämisessä, seurannassa ja arvioinnissa. Suositus on laadittu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä.

Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

Lähteet:
Terveyttä ja iloa – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus julkistamistilaisuus 23.1.2018
OPH Mediatiedote: Varhaiskasvatukseen ensimmäistä kertaa oma ruokailusuositus