Pohjois-Karjalasta mallia maailmalle

Kuva/Juha Mustonen

Joensuussa 9.3. näytöksen yleisönä oli noin kaksi sataa sydänyhdistysaktiivia ja kansanterveystyön tekijää.

Euroopan vanhin sydänjärjestö, Suomen Sydänliitto, perustettiin, kun Suomella oli sydän- ja verisuonitautien kuolleisuudessa maailman ennätys. Sydänsairaudet olivat 1950-luvulla syynä lähes joka toiseen kuolemantapaukseen.

Nykyään työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on enää viidennes 1960-luvun lopun tilanteesta. Samansuuntainen kehitys on tapahtunut aivoverenkierron häiriöissä. Kahdeksankymmentäluvun puoliväliin asti myönteisen kehityksen selittivät lähes yksinomaan elintapamuutokset: kovan rasvan vähenemisestä johtunut väestön kolesterolitason lasku, tupakoinnin jyrkkä väheneminen sekä verenpaineen lasku suolan käytön vähenemisen seurauksena. Tämän jälkeen uudet hoidot ja lääkkeet ovat vielä vauhdittaneet kehitystä, mutta edelleenkin yli puolet myönteisestä kehityksestä johtuu elintapojen parantumisesta.

- Meidän ei pidä jäädä paistattelemaan eilisen saavutuksiin, vaan on luotava tulevaisuutta. Jokainen sukupolvi tarvitsee oman Pohjois-Karjala-projektinsa, sanoo Sydänliiton pääsihteerinä 17 vuotta toiminut, pian eläkkeelle siirtyvä pääsihteeri Tor Jungman. Seuraavaksi pääsihteeriksi Sydänliitto on valinnut kansanedustajan tehtävät jättävän Tuija Braxin.

Kansainvälisesti arvostettu Pohjois-Karjala-projekti, 1972-1997, saavutti kaikki tavoitteensa ja Pohjois-Karjalan väestön terveydentila parani monella tavalla. Riskitekijöiden taso laski olennaisesti, työikäisten sydänkuolleisuus väheni jyrkästi. Miesten tupakointi ja voin käyttö vähenivät merkittävästi. Näiden muutosten seurauksena huippukorkeat veren kolesterolitaso ja verenpainetaso laskivat. Myös sydän- ja verisuonitautien aiheuttama työkyvyttömyys väheni projektikauden aikana.

Pohjois-Karjala-projekti vaikutti koko yhteisöön niin, että ihmiset itse ryhtyivät muuttamaan elintapojaan projektin tavoitteiden suuntaan. - Helppoa se ei aina ollut, mutta kun toimintaan saatiin mukaan järjestöjä, kylä- ja harrasteyhteisöjä, maaperä alkoi pikkuhiljaa muuttua vastaanottavaisemmaksi, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toiminnajohtaja, itsekin projektissa johtajana toiminut, terveydenhuoltoneuvos Vesa Korpelainen kertoo.

- Sepelvaltimotauti on maailman yleisimpiä kuolinsyitä, joten Pohjois-Karjala-projektin uraa uurtavia tuloksia ja kokemuksia kohtaan on ollut erittäin laaja kansainvälinen mielenkiinto, professori Pekka Puska sanoo. - Niitä on hyödynnetty niin tieteellisessä yhteistyössä kuin eri maiden ja kansainvälisten järjestöjen, erityisesti WHO:n, kautta.

Pohjois-Karjala-projektin perintönä maakunnassa innostutaan edelleen yhteisöllisiin hyvinvointihankkeisiin. Osoituksina tästä ovat äskettäin päättynyt Kiertävä pysäkki -hanke sekä käynnissä oleva järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Jake.
 
Täyttäessään 60 vuotta tänä vuonna Suomen Sydänliitto on tuottanut elokuvan Sydäntemme tarina. Elokuva kertoo sepelvaltimotaudin vähenemisen menestystarinan. Sairastumisen vähenemiseen ovat vaikuttaneet paitsi kansalaiset itse myös useat eri tahot yhteiskunnassa. Elokuvaa varten on haastateltu monia menestystarinaa tekemässä olleita henkilöitä. Elokuva esitetään kevään 2015 aikana kahdeksalla eri paikkakunnalla.

Lisätietoja
Suomen Sydänliitto ry: viestintäjohtaja Eeva-Riitta Piispanen, 0400 478 016
Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry: toiminnanjohtaja Terttu Pakarinen, 044 339 7339