Lusikkajuoksu on äitienpäivän valloittavin tapahtuma

Kuva: Veljekset Nooa ja Joona eivät olleet ensi kertaa juoksemassa lusikoita

Kuva: Eeva-Riitta Piispanen

Sydänliitto palkitsi vantaalaisen yleisurheilun erikoisseuran Kenttäurheilijat-58:n tunnustuksella sydänterveyden edistämisestä. KU-58:na tunnetun seuran kotikenttä sijaitsee Vantaan Hiekkaharjussa.

Yksi seuran suosituimmista yleisötapahtumista on Lusikkajuoksu, joka järjestettiin jo 36. kerran äitienpäivänä 10.5.2015. -Juuri tästä pitkästä perinteestä ja liikunnanilon tarjoamisesta paikkakunnan perheille KU-58 ansaitsee tunnustuksen, Uudenmaan sydänpiirin toiminnanjohtaja Anne Kihlman-Kitinoja perustelee.

Lusikkajuoksuidean isä, seura-aktiivi Kauko Rokala oli tänäkin äitienpäivänä kentällä seuraamassa tapahtumaa. -Vuonna 1980 ostimme rohkeasti 150 lusikkaa ja arvelimme, että niitä riittää useammaksi vuodeksi, Rokala kertoo. Juoksijoita tuli kuitenkin pari sataa ja osallistujat ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Tänä vuonna syntyi uusin kävijäennätys: 613 pikkutyttöä ja -poikaa nousi vuoronperään palkintopallille. -Äitienpäivä on paras päivä tälle tapahtumalle, Kauko Rokala sanoo.

Mikä olisi parempi lahja äidille kuin nähdä lusikkapalkinnostaan iloitseva lapsi? Lisäksi kaikille äideille tarjotaan pullakahvit. Lusikkajuoksu on tarkoitettu 1-12-vuotiaille lapsille, jotka kirmaavat joko 40 tai 60 metrin matkalleen useassa erässä. Ratajärjestelyt ajanottoineen vaativat kymmeniä seuran vaapaaehtoisia töihin joka äitienpäivä.

Kolmenkymmenenviiden vuoden aikana lusikoita on juostu jo 11 tuhatta kappaletta. Oman lusikkansa palkintopallilta hakivat myös tikkurilalaiset veljekset Joona (5 ) ja Nooa (3 ). Pojat käyvät talvella KU-58:n liikkarissa ja ovat jo odottaneet ulkokentälle pääsyä. Joonan mielestä Lusikkajuoksussa parasta on päästä tuulettamaan palkintopallille Suomen lipun liehuessa. Nooan mielestä taas hienoin hetki on maaliviivan ylittäminen, kun oma äiti ottaa juoksijan syliinsä. Poikien äiti Satu (29 ) kertoo itsekin juosseensa muutaman lusikan 80-90-lukujen taitteessa. -Tämä on loistava perhetapahtuma, josta jää taatusti hyviä muistoja, Satu sanoo.

Kauko Rokala muistelee, että tapahtumapäivä on yleensä ollut aurinkoinen, vaikka rakeitakin on tullut ainakin kerran tapahtuman historiassa. -Tämä on hieno perinne, jonka saa kopioida eri puolille Suomea, Rokala rohkaisee.