​Lääkehoidon muutostrendit ja kehittäminen puhuttivat Apteekkaripäivillä

Lääkekorvausjärjestelmä pitäisi panelistien mielestä uudistaa osana sosiaaliturvauudistusta.

Lääkkeiden saatavuus on säilynyt Suomessa hyvänä, vaikka maailmalla lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet. Brexit saattaa toteutuessaan vielä lisätä sekä saatavuushäiriöitä että lääkkeiden korvaamista toisella valmisteella. 

Apteekkariliitto on kehittänyt Turvallisen lääkehoidon tuki -palvelun, jotta hoivayksiköiden ja kotihoidon toimintatavat saataisiin järjestelmällisiksi ja lääkehoidon riskit saataisiin tunnistettua ja hallitaan.

Lääkekorvausjärjestelmä kaipaa uudistamista

Apteekkialan muutostrendit ja kehittäminen oli aiheena Apteekkaripäivien paneelikeskustelussa Helsingin Messukeskuksessa 25.4. Paneeliin osallistuivat STM:n erityisasiantuntija Heidi Tahvanainen, Lääketeollisuuden toimitusjohtaja Sanna Lauslahti, Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax ja Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva.

Keskustelua käytiin pitkälti sosiaali- ja terveysministeriön Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman loppuraportin pohjalta. Sen mukaan tavoitteena olisi, että vuoteen 2022 mennessä lääkehoidon ohjaukseen on luotu kansalliset linjaukset, alueilla on toimivat rakenteet eri toimijoiden välisen moniammatillisen yhteistyön ja lääkehoitojen ohjauksen varmistamiseen, sähköiset päätöksentekojärjestelmät ja luotettavat lääkeinformaation lähteet ovat laajassa käytössä ja lääkkeen käyttäjiä tuetaan entistä enemmän ottamaan vastuuta oman lääkehoitonsa asianmukaisesta toteuttamisesta.

Erityisasiantuntija Heidi Tahvanainen kaipaa nyt lukittujen keinojen sijaan näkemystä uusien keinojen selvittämiseen ja jo olemassa olevien mahdollisuuksien, kuten e-apteekin, kehittämisessä. Hänen mukaansa Suomessa lääkkeiden tukkuhinnat ovat kansainvälisesti maltillisella tasolla, mutta vähittäishinnat ovat korkeat.

– Tarvitaan kunnolliset prosessit siihen, mitä määrätään ja mitä käytetään ja tarvittaessa myös lääkkeen poistamiseen markkinoilta.

Toimitusjohtaja Sanna Lauslahti korosti, että lääkehoito on osa hoitoprosessin kokonaisuutta. Hänen huolenaan oli, että lääkärikunnan kattavuus pysyy hyvänä harvaan asutussa maassa. Hän pitää tärkeänä, että lääkekorvausjärjestelmä nähdään osana sosiaaliturvauudistusta.

Pääsihteeri Tuija Braxin huolena oli erityisesti, että saadaan luotua sote-ratkaisu, jota voidaan johtaa, ja jonka avulla nyt vallalla olevaa osaoptimointia voidaan ehkäistä. Brax muistutti, että Sydänliiton kannalta keskeistä on, että Suomeenkin saadaan hoidon laaturekisterit, tieto kulkee ja hoitoketjua seurataan. Erityinen huoli on siitä, että myös pienituloisilla olisi varaa lääkkeisiin. Braxin mielestä nyt olisi kuitenkin viisasta edetä isoissa sosiaali- ja terveys- ja sosiaaliturva uudistuksissa pala kerrallaan.

Tuija Brax näki apteekit Sydänliiton luontevana yhteistyökumppanina sekä oikea-aikaisen lääkehoidon opastuksessa että entistä enemmän myös sairauksien ja uudelleensairastumisen ennaltaehkäisyssä, sillä esimerkiksi huonolla hoitotasolla oleva kolesterolin ja verenpaineen hoito kostautuu myöhemmin vakavina ja kalliisti hoidettavina sairauksina.

Myös Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva kantoi huolta siitä, miten potilas napataan kiinni palvelujärjestelmään.

Lääkkeiden saatavuus Suomessa hyvä

Lääkkeiden välitön saatavuus apteekeista on säilynyt Suomessa erinomaisella tasolla, vaikka maailmanlaajuisesti lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet. Apteekkariliiton tuoreen selvityksen mukaan Suomessa 98 prosenttiin resepteistä lääke löytyy heti apteekin varastosta. Ruotsissa 95 prosenttia resepteistä pystytään toimittamaan apteekista välittömästi.

Suurin syy eroon Suomen ja Ruotsin välillä löytyy lääkevarastoista. Apteekkariliiton farmaseuttisen johtajan Charlotta Sandlerin mukaan kattavan ja alueen asukkaiden tarpeita vastaavan lääkevaraston ylläpitäminen on apteekin tärkeimpiä velvollisuuksia.

─ Mitä isompi apteekki, sitä varmemmin lääke löytyy apteekin varastosta, mutta Suomessa pienessäkin apteekissa toimitusvarmuus on parempi kuin Ruotsissa keskimäärin, Sandler toteaa.

Apteekkariliiton selvitykseen lääkkeiden toimitusvarmuudesta osallistui maaliskuussa 476 erikokoista apteekkia eri puolilla Suomea. Apteekit kirjasivat yhden viikon aikana kaikki ilmenneet lääkepuutteet ja niiden syyt. Tutkimusotos sisälsi kaikkiaan liki 600 000 reseptiä ja melkein 332 000 asiakasta.

Apteekit lääketurvallisuusyhteistyöhön hoivakotien ja kotihoidon kanssa

Apteekkariliiton kehittämä Turvallisen lääkehoidon tuki -palvelu tarjoaa hoivayksiköille ja kotihoidolle järjestelmällisen toimintatavan ja työkalut lääkehoidon riskien tunnistamiseen ja hallitaan. Palvelun avulla hoivayksikkö tai kotihoito voi kehittää lääkehoitoprosessejaan entistä turvallisemmiksi.

Palvelua tarjoavan apteekin lääkitysturvallisuuteen perehtynyt farmaseutti tai proviisori käy hoivayksikön henkilöstön kanssa läpi lääkehoitoprosessia ja nostaa esiin tai etsii mahdollisia riskikohtia. Hän ei tee tai ohjeista toimintaa hoivayksikössä, vaan ainoastaan auttaa hoivayksikön henkilökuntaa lääkehoitoprosessin turvallisuuden kehittämisessä.

Apteekkariliitto on tuottanut palveluun riskienhallintatyökalut lääkkeiden turvalliseen koneelliseen annosjakeluun, lääkekaapin tarkastukseen ja lääkelogistiikkaan, turvallisen lääkehoidon toteutumiseen ja edellytyksiin.

– Palvelu on esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä, jolla pyritään varmistamaan paras mahdollinen ja turvallinen lääkehoito hoitoyksikössä. Moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä on korostettu mm. Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelmassa, muistuttaa Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.

Turvallisen lääkehoidon tuki -palvelua tarjoaa jo viitisenkymmentä apteekkia ja liki 400 apteekkia suunnittelee palvelun käynnistämistä.

– Palaute on ollut yksinomaan myönteistä ja hoivayksiköiden henkilökunta on ollut saamastaan tuesta kiitollisia. Näistä piloteista on tekeillä myös tieteellistä tutkimusta palvelun hyötyjen varmistamiseksi, Charlotta Sandler kertoo.