​Koulutus näkyy infarktin jälkeisessä vajaatoiminnassa

Vähän kouluja käyneet näyttävät äkillisen infarktin jälkeen sairastuvan muita herkemmin sydämen vajaatoimintaan. Koulutuksen antama suoja on parhaimmillaan jopa yli 30 prosenttia. Oppiarvo ei toki perinteisessä mielessä suojaa sairastumiselta, mutta se vaikuttaa useamman mutkan kautta.

Norjalaistutkimuksessa oli mukana yli 70 000 potilasta, jotka joutuivat sairaalaan ensimmäisen sydäninfarktinsa vuoksi ja joilla ei tutkimuksen alkaessa ollut sydämen vajaatoimintaa. Potilaat olivat 35–85-vuotiaita. Heidät luokiteltiin koulunkäynnin suhteen kolmeen ryhmään, alimpana peruskoulun ja ylimpänä korkeakoulun käyneet.

Lähes 18 prosenttia infarktipotilaista sairastui vajaatoimintaan varhain eli yleensä jo sairaala-aikana. Korkeakoulun käyneitä oli sairastuneissa viidenneksen vähemmän kuin peruskoulun käyneitä. Myöhemmin eli runsaan kolmen vuoden kuluttua infarktista lähes 12 prosenttia potilaista sairastui vajaatoimintaan. Koulutuksen antama suoja oli lähes 30 prosenttia. Pallolaajennuksen saaneilla potilailla tämä suoja oli 33 prosenttia. Tulos päti niin miehiin kuin naisiinkin.

Tutkijat katsoivat, että vähän koulutusta saaneet viivyttelivät hoitoon hakeutumista infarktin yhteydessä ja he hakeutuivat harvemmin erikoislääkärille. Heille määrättiin harvemmin vajaatoimintaa ehkäisevää lääkitystä ja jos määrättiinkin, he laiminlöivät lääkkeiden ottamisen. He elivät myös epäterveellisemmin.

Tutkijat korostavat, että tämä sosioekonominen eriarvoisuus saataisiin tasaantumaan kiinnittämällä nykyistä enemmän huomiota vähän kouluja käyneiden varhaiseen hoitoon, elintapaohjaukseen ja lääkitykseen sitoutumiseen.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Preventive Cardiology -lehdessä.