Katainen kutsuu kansalaisjärjestöt hyvinvointitalkoisiin

Järjestöt ovat olleet pääministeri Jyrki Kataisen mielestä tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan luottamuksen ilmapiirin rakentamisessa. – Ne tekevät arvokasta työtä kansalaisten edunvalvojina ja kanavoimalla ihmisten vapaaehtoista tahtoa tuottaa hyvää tähän maahan. Monet suomalaisen yhteiskunnan palvelut ovat syntyneet sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuottamina ja kehittäminä.

Pääministeri Jyrki Katainen puhui sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTEn kokouksessa 24. helmikuuta hyvin lämpimästi suomalaisesta konsensuksesta. Sitä tarvitaankin kipeästi nyt, kun taloudellinen tilanne ja yhteiskunnan rakenteellinen murros haastavat hyvinvoinnin.

Pääministeri perustelee leikkauksia ja veronkorotuksia oman tulevaisuutemme puolustamisen keinoina: – Nyt tarvitaan ratkaisuja. Velkaantumiskehitys pitää katkaista, jotta emme menetä itsemääräämisoikeutta taloudellisessa mielessä. Vaikeat päätökset pitää tehdä nyt, kun ne voidaan tehdä vielä suhteellisen vähin vaurioin. Käytännössä meidän pitää valita, tehdäänkö leikkaukset ja veronkorotukset nyt edes jossakin määrin järkevässä mittasuhteessa, vai tehdäänkö ne tulevaisuudessa erittäin suuressa mittasuhteessa.

Katainen näkee järjestöt tärkeinä julkisen sektorin kumppaneina. Niiden merkitys korostuu valtiovaltaa ketterämpinä toimijoina, väliinputoajaryhmien tukijoina ja heidän etujensa ajajana, mutta myös vaikuttavan ennalta ehkäisevän työn toimijoina.  

Suurena koko yhteiskunnan haasteena Katainen nostaa ikääntymisen: – Ikääntyminen ei ole ongelma, se on haaste ja siihen pitää sopeutua. Se on suuri taloudellinen haaste ja vaatii lukuisia toimia, jotta pystytään turvaamaan kaikille riittävät palvelut, toimeentulo ja turvallinen ikääntyminen. Hän kaipaa julkishallinnon tueksi sekä perinteistä että uuden muotoista kansalaistoimintaa ja kumppanuuteen perustuvia toimintamuotoja. – Valinnanvapaus on palveluiden kehittämisen ja rahoittamisen keskiössä ja haastaa toimimaan yksittäisen palvelunkäyttäjän näkökulmasta. Odotan järjestöiltä avauksia ja vahvaa osaamista palvelujen kehittäjinä. Järjestöjen toiminta on ketteryyden ja asiantuntemuksen ansiosta myös kustannustehokasta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen huolena oli mm. RAY-avustusten jämähtäminen kymmenen vuoden takaiselle tasolle, vaikka järjestöjen ennaltaehkäisevä toiminta on tutkitusti erittäin vaikuttavaa.

Pääministeri Katainen ei luvannut järjestöille lisää rahaa, vaikka ymmärsikin järjestöjen huolen. – Tiedostan ongelman. Hyvinvointiyhteiskunnan pitää pystyä uudistumaan. Julkiset palvelut ovat aina luonteeltaan jäykkiä, siksi tarvitaan järjestöjen ketteryyttä. On ongelma, jos rahasumma käytännössä pienenee.

SOSTE patistaa hallitusta hyvinvointi-investointeihin

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE haastoi hallituksen pitkäjänteiseen ajatteluun: ”Kestävää taloutta voidaan rakentaa ja säästöjä saavuttaa vain investoimalla hyvinvointiin riittävän ajoissa”. Järjestöjen kannanoton tavoitteena on vaikuttaa hallituksen tulevan kehysriihen päätöksiin niin, etteivät säästöpäätökset mitätöisi hallituskauden alussa tehtyä perusturvan korotusta, jolla parannettiin pienituloisten asemaa.

Järjestöt totesivat SOSTEn kokouksessa, että säästöjen kohdistaminen kulutukseen söisi orastavaa talouskasvua ja kotimaista kysyntää, jolloin myös työllisyyskehitys vaarantuisi. Sosiaaliturvan leikkaukset voimistaisivat vaikutusta entisestään.

Vaikka julkinen keskustelu on jumiutunut sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen odotteluun, eri puolilla maata kehitetään tehokkaita käytäntöjä, joita pitäisi saada käytännöiksi laajemminkin.

– Sosiaali- ja terveysjärjestöt tuovat uudistustyöhön palvelujen käyttäjien näkökulman. Paikallis- ja aluetasolta löytyy jo nyt uusia toimintamalleja, joissa on käytetty nykyiset resurssit aiempaa tehokkaammin ja ennen kaikkea tarjottu ihmisille toimivampaa tukea. Samalla ehkäistään pitkäjänteisesti syrjäytymistä, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

Hyvinä esimerkkeinä Kiukas mainitsee mm. Imatran hyvinvointineuvolan ja Kotkan Lasten talon, viranomaisten, kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteisen Arjen turvaa -hankkeen Koillismaalla ja juuri päättyneen Nuorten Palvelu ry:n ja ABC-liikenneasemien ABC kohtaa nuoria -hankkeen.