​Kansalaisjärjestöt: Kuntoutus integroi sote-uudistuksen

Järjestöjen kuntoutusverkosto ajaa ihmiskeskeistä kuntoutusjärjestelmää, joka toisi paremman hoidon ohelle merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle. Kuntoutusverkosto, Kuntoutussäätiö ja SOSTE luovuttivat kannanottonsa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle Pikkuparlamentin kansalaisinfossa 21.6.

Kuntoutusverkoston puheenjohtaja, Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu totesi Kuntoutusverkoston 70 kuntoutuksen toimijatahon puolesta, että kansalaisen on oltava kuntoutuksen lakiuudistuksen ytimessä.

– Kuntoutus on yli kahden miljardin euron yhteiskunnallinen investointi. Nykyinen kuntoutusjärjestelmä on hajanainen, heikosti integroitu ja kuntoutujalle raskas. Osajärjestelmien siilojen väliin putoavat erityisesti heikoimmassa asemassa olevat, kuten työttömät, mielenterveysasiakkaat, neuropsykiatrisista oireista kärsivät ja maahanmuuttajat.

Kuntoutusverkosto haluaa tuoda esiin kuntoutusjärjestelmän uudistuksen mahdollisuutena integroida yli puolta miljoonaa suomalaista koskeva palvelutuotanto tavalla, jolla saavutetaan mittavia taloudellisia ja inhimillisiä hyötyjä. Kuntoutus on sektori, jossa sote-uudistuksen hyödyt ovat maksimaalisesti saatavissa.

Ministeri Rehula myönsi, että Suomi päätyisi kaaokseen, jos järjestöt päättäisivät yht’äkkiä luopua palvelutuotannostaan. Hän kertoi, että kuntoutuksen lakiuudistusta ryhdytään valmistelemaan komiteatyönä.

Sydänliiton puheenjohtaja, pian sisäministerinä aloittava Paula Risikko, toi esiin osatyökykyisten kuntoutuksen isona mahdollisuutena.

Kansanedustajat Satu Taavitsainen (sdp), Paula Risikko (kok), Sari Tanus (kd), Touko Aalto (vihr) ja Annika Saarikko (kesk) vastasivat kansalaisjäerestöjen kysymyksiin kuntoutuksen haasteista Pikkuparlamentin kansalaisinfossa.

Järjestöjen neljän kohdan ratkaisumalli ihmiskeskeisen kuntoutuksen järjestämiseksi:

• Kuntoutus luo aktiivista kansalaisuutta
  Kuntoutuksen asiakkaat tarvitsevat hyvinvointinsa rakentamiseen usein enemmän kuin mitä keskiverto palvelunkäyttäjä tarvitsee. Aktiivisen kansalaisuuden edellytysten rakentamisessa järjestöt ovat parhaimmillaan: ne luovat osallisuutta ja samalla rakentavat käyttäjälähtöisiä palveluita.

• Järjestöjen rooli kuntoutuksessa on monipuolinen
  Järjestöt tuottavat tällä hetkellä enemmän kuntoutuspalveluita kuin yksityiset yritykset. Järjestöjen roolin rajaaminen pelkästään matalan kynnyksen palveluiden tuottajiksi ei ole suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaista eikä taloudellisesti tai inhimillisesti kestävää. Keskeistä on palvelutuotannon integrointi ja tiivis yhteistyö julkisomisteisten sote-yhtiöiden, yritysten ja järjestöjen välillä. Yhteisesti tuotettavia kuntoutuksen palvelupaketteja rakennetaan monitoimijaisessa yhteistyössä.

• Kuntoutus varhaisessa vaiheessa
  Lapset ja nuoret ovat kuntoutuspalvelujen tasavertaisen saatavuuden suhteen erityisen haavoittuvassa asemassa. Eri tieteenalat ovat yksimielisiä siitä, että terveydellisesti ja taloudellisesti vaikuttavin tapa suojata ja kannatella lapsen kehitystä on järjestää kuntoutusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sairauden, vamman tai kehityksen viiveen toteamisen jälkeen.

• Tutkittu tieto päätöksenteon perustaksi
  Kuntoutusjärjestelmän uudistuksessa ja kuntoutustoiminnan käytännön tason parhaita ratkaisuja etsittäessä päätöksenteossa tulee hyödyntää järjestöjen, eri tieteenalojen, yliopistollisten sairaaloiden ja muiden tahojen tuottamaa käytännönläheistä tutkimus- ja kokemustietoa.