Jussi Huttunen: Uusi sote-malli oikean suuntainen

Sunnuntainen hallituksen ja opposition yhteinen tiedotustilaisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta rauhoitti edellistä mallia voimakkaasti kritisoineen sote-veteraani Jussi Huttusen mielen:

– Nukun paremmin. Se edellinen malli oli sekava: joiltain osin se olisi vienyt asioita taaksepäin ja korjannut vain muutamia asioita. Nyt olen ylpeä siitä, että haukuin sen niin perin pohjin, Huttunen toteaa.

– Ilman muuta nyt tehty päätös on oikean suuntainen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen siirtyminen 320 kunnalta viidelle kuntien omistamalle sote-alueelle on juuri oikea ja fiksu ratkaisu.

Hieman Huttunen kyllä harmittelee, että korjausliikettä ei pystytty tekemään jo paljon aikaisemmin. Ja paljon riippuu myös uuden sote-mallin jatkotyöstämisestä: – Nyt on katsottu vaan järjestämistä – uudistuksen onnistuminen mitataan sillä, saadaanko hyvät tavoitteet toteutettua ihmisten arjessa.

Mahdollisuuksien malli

Nyt sovitun mallin mukaan palvelujen tuottaminen säilyy edelleen kuntien tehtävänä joko yksin tai kuntayhtymäyhteistyönä. Järjestelmä sallii myös monikanavaisen rahoituksen ongelmien korjaamisen yksikanavaiseksi. – Jatkossa rahoitus on mahdollista suunnata suoraan sosiaali- ja terveysalueille. Tämä ratkaisu vastaa myös useimpien asiantuntijoiden käsitystä.

Erilaisia näkemyksiä sitä vastoin on siitä, miten palvelujen tuotanto käytännössä järjestetään. – Tässä on nyt kysymys tilaaja-tuottajamallista, jossa tilaaja – sote-alue – on päätetty, mutta ratkaisematta on, miten tuotanto tapahtuu. On sanottu, että kunnat tuottavat, mutta mikä on organisaatio ja miten erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut toteutetaan tuotantotasolla – tämä on auki.

Huttusen mukaan koko uudistuksen onnistuminen riippuu siitä, saadaanko palvelut tuotettua niin, että eri toimintamuotojen yhteistyö toteutuu myös käytännössä ihmisten saamissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. – Lähtö on hyvä, ilman muuta. Vahva poliittinen päätös mahdollistaa uudenlaisen sosiaali- ja terveyspalvelutoiminnan.

Viisi eri aluetta muodostavat Huttusen mukaan hyvän lähtökohdan myös siinä mielessä, että alueilla voidaan toteuttaa erityyppisiä ratkaisuja. – Koska alueet ovat erilaisia, on hyvä, jos kuhunkin voidaan luoda alueen erityispiirteet huomioivat mallit palvelujen tuottamiseen. Huttunen lähtisi kehittämään yhteistyötä Kaakkois-Suomen Eksoten tyyppisesti organisoiduilla yksiköillä, joissa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuotantoyksiköt on integroitu. Huttusen mukaan koko uudistus vesittyy, jos tuotantopuoli jää yhtä pirstaleiseksi kuin nyt.

Järjestöjen rooli kasvaa

Helsingin Sydänpiirin puheenjohtajana Jussi Huttunen näkee järjestöillä entistäkin tärkeämmän tehtävän tämän muutoksen toteuttamisessa: – Järjestöillä on vielä tärkeämpi rooli kuin ennen lobata koko ajan, jotta uudistuksen tavoitteet saadaan toteutettua.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on paljon tietoa ja osaamista, joka voi tukea mm. alueellisten hoito- ohjelmien, hoitopolkujen, konsultaation ja alueellisten koulutuksien kehittämistä.

Erityisen huolissaan Huttunen on terveyden edistämisen kohtalosta uudessa linjauksessa. Esimerkiksi Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankekokonaisuuden ”terveys kaikessa päätöksenteossa” -ajattelun edistäminen voi olla nykyistä vaikeampaa: – Se onkin vaikeampi kysymys, sillä terveyden edistäminen on ensi sijaisesti kuntien ja järjestöjen tehtävä. Nyt kun yksittäinen kunta ja palvelurakenne etääntyvät toisistaan, on erityinen pohtiminen siinä, etteivät kunnat luovu terveyden edistämisestä.

Professori Jussi Huttunen on ollut moneen otteeseen selvitysmiehenä ja asiantuntijana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamishankkeissa.

Marja Kytömäki