Järjestöjen palvelut osaksi kokonaisvaltaista kuntoutumista

Nykyisessä kuntoutusjärjestelmässä on useita haasteita: Kuntoutusta tarvitsevat eivät saa kuntoutuspalveluja oikea-aikaisesti eivätkä yhdenvertaisesti. Kuntoutujilla ei myöskään ole riittävästi tietoa hakeutuakseen palvelujen piiriin. Kuntoutusprosessien hajanaisuus aiheuttaa ongelmia.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti syyskuussa 2016 komitean valmistelemaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Tavoitteena oli yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä. Kuntoutuksen uudistamiskomitea luovutti raporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle 9. marraskuuta 2017. Kuntoutuskomitean mietintöä esiteltiin eduskunnan Kansalaisinfon ajankohtaisseminaarissa 30.11.2017.

Komitean loppuraportti sisältää 55 kehittämisehdotusta, joista valtaosa koskee kuntoutusprosessia ja kuntoutuksen järjestämistä. Lisäksi raportti sisältää ehdotuksia mm. kuntoutukseen liittyvistä tietojärjestelmistä, koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehittämisestä. Komitean mielestä kuntoutumisen prosesseja sekä ikääntyneiden ja työttömien mahdollisuuksia saada kuntoutusta tulee parantaa erityisesti.

Esityksen mukaan vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä ja rahoituksesta siirrettäisiin maakunnille. Kela järjestää edelleen vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa, kunnes on päätetty sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lopullisesta sisällöstä, rahoituksen uudistamisesta ja kuntoutusta koskevista muutoksenhakujärjestelmistä.

Uudistumisen kulmakivenä on asiakasohjaus ja asiakassuunnitelma

Asiakasohjaus nähdään komitean ehdotuksissa tärkeänä niin palveluihin ohjaamiseksi kuin niiden löytämiseksi. Komitean mielestä kuntoutuksen onnistuminen edellyttää vastuullisen asiakasohjauksen mallia ja selkeää tavoitetta.

Asiakassuunnitelmaan kootaan yhdessä asiakkaan kanssa asetetut tavoitteet ja tarvittavat palvelut arkea tukevaksi kokonaisuudeksi. Kuntoutujan lähipiiri ja toimintaympäristö otetaan entistä tiiviimmin mukaan. Tavoitteena on työ- tai toimintakykyinen, aktiivisesti osallistuva ihminen.

Järjestöt kuntoutumisen asiantuntijoita

Kuntoutuskomitean mietintöön on kirjattu ehdotukset sekä järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisesta että järjestöjen integroimisesta kuntoutumisprosessiin. Asiakassuunnitelmassa, kokonaisvaltaisen kuntoutumisen osana, on esityksen mukaan otettava huomioon asiakkaita edustavat järjestöt asiantuntijoina, vertaistukijoina ja kehittäjinä.

Kuntoutusselvitysten mukaan järjestöistä peräti 97 prosenttia tarjoaa vertaistukea ja 92 prosenttia kokemusasiantuntijapalvelua. Näitä palveluita tarjoavat vain järjestöt. Sote-järjestämislaissa onkin varmistettava maakuntien ja sotejärjestöjen yhteistyö sekä turvattava se, että maakunnat tukevat ja avustava kolmannen sektorin auttamistyötä.

Uudistukset ovat välttämättömiä, jotta Suomessa säilyy uskottava kuntoutusjärjestelmä, joka hyödyntää myös järjestöjen osaamista, auttamistyötä ja palveluita. Kuntoutuja tarvitsee ohjaajaksi vastuuhenkilön, joka ymmärtää asiakkaan ja tämän läheisten tilanteen kokonaisvaltaisesti, auttaa eteenpäin ja löytää pirstaleisista palveluista asiakkaalleen sopivat.

Komitea ei ole voinut kaikilta osin tehdä yksityiskohtaisia esityksiä, koska sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote) on vielä kesken. Haasteena on useiden vireillä olevien uudistusten yhteensovittaminen. Kuntoutuksen uudistustyö sovitetaan yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja hallituksen kärkihankkeidenkin kanssa. Jatkoselvitettävää jäi siis vielä runsaasti.