Istutko itsesi sairaaksi?

Liiallinen istuminen on tupakoinnin, liikunnan puutteen, lihavuuden ja epäterveellisten ruokatottumusten veroinen terveysriski. Valtaosa aikuisista suomalaisista istuu jopa yli yhdeksän tuntia päivässä.

Runsas päivittäinen istuminen lisää kuolemanriskiä. Selkeimmin kuolemanriski nousee, kun istumista kertyy päivittäin yli seitsemän tuntia. Suurin osa aikuisista suomalaisista istuu tai makoilee vielä tätäkin enemmän, yli yhdeksän tuntia päivässä. Aikuisten valveilla viettämästä ajasta jopa 72 prosenttia kuluu istuen tai makuulla, kertoo UKK-instituutin tuore tutkimus.

Laajojen kansainvälisten seurantatutkimusten mukaan erityisen haitallista näyttää olevan television katseluun liittyvä istuminen. Amerikkalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että vähintään seitsemän tuntia päivässä televisiota katsovilla on 61 prosenttia suurempi kokonaiskuolleisuuden riski kuin alle tunnin päivässä televisiota katsovilla.

Tutkimusprofessori Tommi Vasankari UKK-instituutista sanoo, että runsaaseen istumiseen liittyvä kuolleisuusriskin kohoaminen selittyy haitallisilla muutoksilla mm. elimistön sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa. Nämä voivat lisätä ainakin sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen vaaraa.

– Tieto liialliseen istumiseen liittyvistä terveyshaitoista täydentyy pala palalta, kun uusia tutkimuksia tehdään, Vasankari arvioi.

Runsaskaan liikunta ei suojaa haitoilta

Jo nyt tiedetään, että runsaasta istumisesta ja muusta liikkumattomuudesta johtuva vähäinen fyysinen aktiivisuus on maailmanlaajuisesti neljänneksi suurin ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja. Sen arvioidaan olevan kuolleisuusriskin kannalta lähes yhtä suuri haittatekijä kuin tupakointi ja haitallisempaa kuin ylipaino tai lihavuus.

Vasankarin mukaan istuminen vaikuttaa olevan itsenäinen riskitekijä terveydelle. Edes nykyiset liikuntasuositukset täyttävillä liikuntaharrastuksilla ei voi suojautua runsaan istumisen aiheuttamilta haitoilta.

Terveysliikuntasuosituksen mukaan useana päivänä viikossa pitäisi harrastaa reipasta liikuntaa yhteensä vähintään 2,5 tuntia tai vaihtoehtoisesti rasittavaa liikuntaa tunti ja 15 minuuttia. Reipasta liikuntaa ovat esimerkiksi kävely, pyöräily ja raskaat koti- ja pihatyöt. Raskasta liikuntaa ovat mm. juoksu, vesijuoksu, kuntouinti ja aerobic.

Harva liikkuu riittävästi

UKK-instituutin tuoreen tutkimuksen mukaan vajaa kymmenesosa aikuisten suomalaisten valveillaoloajasta on reipasta tai rasittavaa aktiivisuutta. Terveysliikuntasuosituksen mukaisesti liikkui vajaa neljäsosa tutkituista. Tutkimuksessa hyödynnettiin vyötärölle asennettavaa kiihtyvyysmittaria, joka rekisteröi tutkittavien kaiken liikkeen.

– Pelkästään reippaan ja rasittavan aktiivisuuden lisääminen ei riitä kumoamaan runsaan liikkumattomuuden terveyshaittoja. Lisäksi tarvitaan keinoja kevyen ja lyhytkestoisen aktiivisuuden lisäämisen. Pienetkin tauot istumisessa ovat hyväksi terveydelle, Vasankari sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö on jo asettanut työryhmän pohtimaan keinoja liiallisen istumisen rajoittamiseen. Kansalliset suositukset on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Krista Korpela-Kosonen