​60-vuotias Sydänliitto juhlii Sydäntemme tarinaa

– Suomalaisen yhteiskunnan todellinen vahvuus koko itsenäisyyden aikana ollut kansalaisjärjestöissä, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma sanoi Sydäntemme tarina -dokumenttielokuvan ensi-iltanäytöksessä.

Heinäluoma totesi, että Sydänliitto on tehnyt hyvää työtä sekä oman väkensä parissa, että myös muistuttamalla päättäjiä. – Päätöksenteon kannalta on tärkeää saada tietoa eri näkökulmista. Heinäluoma onnitteli Sydänliittoa myös hyvästä silmästä uuden pääsihteerin valinnassa. – Tuija Braxin lähtö jättää aukon eduskuntaan, mutta Sydänliitto saa osaavan tekijän, joka varmasti käyttää kansanedustajana ja ministerinä kertyneen kokemuksensa sydänyhteisön hyväksi. Heinäluoma väläytti myös yhteistyömahdollisuuksia: – Lupaan olla käytettävissä myös jatkossa.

Sydäntemme tarina -dokumenttielokuvan ensiesitys Helsingissä Lasipalatsin Bio Rex -elokuvateatterissa avasi Sydänliiton 60-vuotistaivalta juhlistavan elokuvanäytäntöjen sarjan kevään aikana eri puolilla Suomea. Elokuva kertoo suomalaisen sydänterveyden menestystarinan 1950-luvulta tähän päivään.

1950-luvulla sydänsairaudet olivat syynä lähes joka toiseen kuolemantapaukseen. Vakavan tilanteen panivat merkille lääkäri ja professori Pauli Soisalo ja edistyksellinen tiedottaja Kullervo Heiskanen, jotka halusivat perustaa yhdistyksen sydän- ja verisuonitautien vastustamiseksi.

– Suomen Sydänliitto on tehnyt aktiivisesti työtä sydänterveyden puolesta jo 60 vuotta. Sinä aikana sydänkuolleisuus on pudonnut puoleen ja miehillä peräti 80 prosenttia, sanoi Sydänliiton puheenjohtaja professori Matti Uusitupa elokuvan ensi-iltanäytöksen kutsuvierasyleisölle. –Menestystarinasta huolimatta Suomi on edelleen sepelvaltimotaudin mustaa aluetta Länsi-Euroopassa, Uusitupa muistutti. Hän mietti, miksi sydänjärjestö aikanaan perustettiin. – Ongelma oli niin suuri. Puhuttiin sydän- ja verisuonitautien tuhoisasta osuudesta kuolleisuustilastoissa. Sydänliitto oli alusta asti kansanterveysjärjestö, ei huoltojärjestö. Se yhdisti vuorineuvoksen ja metsurin. Uusitupa ihasteli jo liiton alkuaikojen monipuolista ja näkemyksellistä toimintaa. – Liitto oli heti käynnistämässä sydänsairauksien tutkimustoimintaa ja toisaalta teki käytännön työtä mm. Pohjois-Karjala-projektissa, joka käynnistyi väestön omasta aktiivisuudesta. Pidän elokuvaa kulttuuritekona.

Sydäntutkimussäätiön tieteellisen valiokunnan puheenjohtaja Heikki Ruskoaho käytti kutsuvierasnäytännössä elokuvan rahoittajan ja Sydänliiton läheisen yhteistyökumppanin puheenvuoron. Sydäntutkimussäätiön lisäksi elokuvan tuottamista ovat tukeneet Wihurin säätiö, Paavo Nurmen säätiö ja Sydänsäätiö. Elokuvan on tuottanut Frank Media. – Mielenkiinnolla odotan elokuvaa, koska siinä on viesti, Ruskoaho totesi ennen elokuvaesityksen alkua ”sydänten ystäville”.

Myös peruspalveluministeri Susanna Huovinen totesi onnitteluviestissään, että Sydänliitolla on ollut merkittävä vaikutus mm. sydän- ja verisuonisairauksien ja sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemisessä.

”Sydänliitto on osannut oikealla tavalla lähestyä suomalaisia elintapojen tarkistamiseksi terveellisemmiksi mm. ravitsemuksen ja tupakoinnin suhteen. Liitto on ollut aktiivinen toimija, mutta Sydänliitto on tehnyt esimerkillistä yhteistyötä muiden kansanterveysjärjestöjen ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden toimijoiden kanssa.”

Erityisesti Huovinen nostaa esiin Yksi elämä -yhteistyön hyvänä esimerkkinä yhteisestä tavoitteesta kansan terveyden paranemiseksi ja ihmisten saamiseksi edistämään omaa terveyttään: ”Yhdessä olemme enemmän.”

Kuva:

Sydäntemme tarina -dokumenttielokuvan ensimmäinen esitys on onnistuneesti ohi ja on aika hengähtää ennen illan juhlavierasnäytäntöä, toteavat Sydänliiton puheenjohtaja Matti Uusitupa, pääsihteeri Tor Jungman, Uudenmaan Sydänpiirin ja eduskunnan sydänryhmän aktiivi, kansanedustaja Raija Vahasalo sekä Sydänliiton viestintäjohtaja Eeva-Riitta Piispanen. Kuva Tiina Eloranta.